Miten valmistaa lasta ja nuorta sairaalahoitoon?

Ohje vanhemmille

Tieto rauhoittaa

 

Lapset, joille on etukäteen kerrottu sairaalaan tulosta, tutkimuksista ja toimenpiteistä kokevat vähemmän pelkoa, jännitystä ja stressiä. Tämä edistää lapsen toipumista ja luottamuksen säilymistä niin vanhempiin kuin hoitohenkilökuntaankin. On luonnollista, että lapselle tehtävät toimenpiteet ja sairaalaan tulo jännittävät koko perhettä. Vanhemmat saattavat tuntea itsensä avuttomiksi, olla huolissaan, jopa peloissaan, saatuaan tiedon sairaalaan menosta. Lapset aistivat herkästi vanhempiensa tunteet, vaikka niitä ei näytettäisikään. Siksi on tärkeää, että tulevaa tapahtumaa käsitellään yhdessä. Lapsen sopeutumista helpottaa, jos vanhemmat suhtautuvat myönteisesti sairaalaan menoon.

Se, miten lasta valmistetaan sairaalahoitoon, riippuu hänen iästään ja kehitystasostaan. Jokainen lapsi on yksilö. Vanhemmat  tuntevat parhaiten lapsensa ja hänen suhtautumisensa sairaalaan tuloon.

Tässä muutamia ehdotuksia siitä, miten voitte helpottaa lapsenne jännitystä ja pelkoa ennen sairaalaan tuloa:

  • Kerro lapsellesi, miksi sairaalaan täytyy mennä ja mitä hänelle siellä tapahtuu. Käytä tuttuja sanoja, jotka hän ymmärtää. Pyri mahdollisimman konkreettisiin ja yksinkertaisiin selityksiin: mitä tehdään, miten, miksi, miltä tuntuu.
  • Kerro kuinka kauan sairaalassaolo arviolta kestää ja kuinka sinä tai joku muu perheenjäsen voi olla hänen seuranaan.
  • Anna myönteinen kuva sairaalasta. Kerro, että hoitajat ja lääkärit auttavat ja hoitavat eikä kukaan tahallaan satuta lasta. Varmista, ettei lapsi kuvittele sairaalaan joutumisen olevan rangaistus jostakin.
  • Rohkaise lastasi tekemään kysymyksiä ja vastaa niihin rehellisesti. Näin säilytät lapsesi luottamuksen. Anna tilaa lapsen tunteille ja pohdinnoille. Jos et osaa vastata lapsen kysymykseen, lupaa, että otatte yhdessä selvää asiasta, kun tulette sairaalaan. Älä lupaa asioita, joiden toteutumisesta et voi olla varma.
  • Kirjan lukeminen netti.jpgKerro rehellisesti, jos tiedossa on mahdollisesti kipua tai epämukavalta tuntuvia toimenpiteitä. Ikäviinkin asioihin on hyvä valmistautua etukäteen. Älä lupaa lapsellesi kivuttomuutta, vaan kerro, että kipua voidaan lievittää monin keinoin.
  • Sairaalasta kertovat lastenkirjat tekevät sairaalaa lapselle tutummaksi ja
    vähemmän pelottavaksi. Lukekaa niitä yhdessä.
  • Pakatkaa lapsen kanssa yhdessä sairaalaan mukaan muutamia tärkeitä tavaroita, oma nukke, nalle tai muu tuttu ja turvallinen lelu.

 

Eri ikäkausina huomioitavaa (iät ovat viitteellisiä):

 

Vauvat (0~8 kk)

Läheinen vuorovaikutus vanhemman kanssa on vauvan kehitykselle tärkeää. Vauva tarvitsee sairaalassa vanhempiaan lähelleen. Hän pystyy kuitenkin ottamaan vastaan hoivaa ja lohdutusta myös muilta ihmisiltä. Hoitajat voivat olla hänelle avuksi, kun vanhemmat eivät ole paikalla. Erojen jälkeen vauva voi ilmaista vanhemmilleen ikäväänsä kiukuttelemalla tai torjumalla. Hän tarvitsee silloin erityisen paljon läheisyyttä ja hoivaa.

Taaperot (8 kk~2-vuotiaat)

Pienet vauvatkin aistivat vanhempiensa tunteet. Juttelemalla vauvallesi sairaalaan menosta valmistaudutte yhdessä tulevaan tapahtumaan. Tämän ikäiselle ero vanhemmista on usein vaikeaa. Hän vierastaa uusia ihmisiä ja paikkoja. On tärkeää kertoa hoitajille, miten lapsesi yleensä käyttäytyy ja millä tavalla häntä voi lohduttaa. Jo alle 2-vuotiaan lapsen kanssa on hyvä leikkiä kotona sairaalaan tuloa ja siellä oloa esimerkiksi nuken avulla.

Leikki-ikäiset (3~6-vuotiaat)

Leikki-ikäisille on parasta kertoa asiasta muutamaa päivää ennen sairaalaan tuloa. Lapsen saattaa olla vaikea hyväksyä sairaalaan tuloa. Leikki-ikäisen mielikuvitus on vilkas. Hänellä voi olla myös pelottavia mielikuvia sairaalasta. Kerro joitakin päiviä etukäteen miksi sairaalaan täytyy mennä. Kerro yksinkertaisesti leikin avulla mitä siellä tehdään. Hyviä apuvälineitä ovat nuket, lääkärileikkivälineet ja sairaala-aiheiset lastenkirjat. Anna lapsen ilmaista tunteitaan ja ajatuksiaan ja keskustele niistä hänen kanssaan. Asioiden kertaamisesta on lapselle hyötyä.

Kouluikäiset (7~11-vuotiaat)

Kouluikäinen lapsi ymmärtää enemmän sairaalaan menon syistä. Hän saattaa olla huolestunut taitojensa menettämisestä sekä erilaisuudesta ikätovereihinsa verrattuna (esim. kipsi, muutokset ulkonäössä). Kouluikäiset lapset tarvitsevat enemmän aikaa asian käsittelemiseen. Kerro noin viikkoa paria ennen, miksi sairaalaan mennään ja mitä sairaalassa tapahtuu. Anna aikaa keskustelulle, kysymyksille, leikille ja tunteille.

Nuoret

Jo 12-vuotias ymmärtää suhteellisen paljon omasta kehosta ja sen toiminnasta. Nuoren tulisi saada vaikuttaa hoitoaan koskeviin päätöksiin ja hänen tulisi saada tieto sairaalahoidosta heti, kun asiasta päätetään. Moni nuori haluaa olla itsenäinen, mutta sairastumisen yhteydessä hän saattaa tarvita paljonkin tukea. Keskustele hänen kanssaan ja kysy millaista apua ja tukea hän toivoo sairaalassaoloaikanaan. Kunnioita nuoren yksityisyyttä ja rohkaise häntä keskustelemaan myös kahden kesken hoito-henkilökunnan ja lääkärin kanssa asioista, jotka askarruttavat. Kysymyksiä voi kirjoittaa paperille muistia helpottamaan.
 

Muista keskustella lapsesi kanssa:

 

  • Miksi sairaalaan täytyy mennä?
  • Mitä siellä tehdään?
  • Kuinka kauan lapsen arvioidaan olevan sairaalassa?
  • Voitko sinä tai joku muu tuttu aikuinen olla lapsesi kanssa sairaalassa?

 

Tutut asiat eivät ole läheskään niin pelottavia kuin tuntemattomat ja yllättävät asiat.

Sairaalassa olon jälkeen:Sairaalaleikki netti.jpg

Lyhyenkin sairaalahoidon jälkeen voit huomata muutoksia lapsesi käyttäytymisessä. Hän saattaa olla kiukkuinen, kaivata enemmän seuraasi ja olla riippuvaisempi sinusta.

 

Sairaalakokemuksien muisteleminen keskustelemalla ja leikkimällä auttaa lastasi. Usein lapset myös leikkivät ”lääkäriä” ja käsittelevät näin kokemiaan asioita.

Suositeltavia kirjoja:

 

Sairaala-aiheisia kirjoja:

  • Bourgeios & Clark; Franklin sairaalassa, Tammi
  • Havukainen & Toivonen; Veera lääkärissä, Otava
  • Regan; Vilkas sairaala, Parragon Books (luukkukirja)
  • Rytty Osmo suom; Lääkärin päivä, Karisto  (luukkukirja)
  • Scarry; Pekka ja Pupu lääkärissä, Tammi
  • Schnaider Liane; Laura lääkärissä, Kolibri
  • Wolde Gunilla; Teemu käy lääkärissä, Tammi
  • Stenberg Birgitta; Perttu sairaalassa, Kustannus-Mäkelä Oy

 

Tietoa kehosta:

  • Rice Melanie ja Chris; Kirja minusta, WSOY 
  • Colombo, Luann; Ihmiskehon ihmeet, Tammi
  • Parker, Steve; Ihmisen ihmeellinen keho, Parragon