Lasten elinsiirrot

Lasten elinsiirtotoiminta on keskitetty koko Suomesta Lastenklinikalle. Vuoteen 2012 mennessä elinsiirteen on saanut runsaat 400 lasta tai nuorta.  Lasten elinsiirtojen tulokset ovat kansainvälisesti vertailtuna Suomessa erinomaisia, 70–95 % potilaista selviytyy. Siirteen saanut lapsi tarvitsee elinikäisen hylkimisenestolääkityksen, mutta muuten jokapäiväinen elämä on ikää vastaavaa. Siirron jälkeen lasten ja nuorten kasvu ja kehitys on pääosin normaalia ja elämänlaatu on hyvä.

Lasten elinsiirtojen syyt ovat erilaiset kuin aikuisten. Usein kyse on synnynnäisestä viasta tai sairaudesta, jolloin siirron tarve käy ilmi jo ensimmäisten elinkuukausien aikana. Elinsiirto on parantumattoman sairauden viimeinen hoitokeino.

Lasten elinsiirroissa käytetään valtaosin aikuisilta saatavia elimiä. Tämä asettaa vaatimuksia siirteiden laadulle, sillä lapsella on odotettavissa pitkä ikä siirtoelimen kanssa.

Munuaisensiirroissa toinen vanhemmista voi toimia luovuttajana ja omaisluovutusten määrää pyritäänkin kasvattamaan. Luovuttajalle toisen munuaisen puuttuminen ei aiheuta terveydellisiä ongelmia. Maksansiirroissa aikuisen maksaa voidaan pienentää lapselle sopivaksi.

Pienten lasten sydämen- ja keuhkonsiirroissa luovuttajan ja saajan on oltava melko samankokoisia ja siirteen odotusajat venyvät usein pitkiksi. Mikäli aika käy vähiin, sydämen toimintaa voidaan tukea keinosydämellä muutaman kuukauden ajan siirrettä odotellessa.

Joskus on tarpeen tehdä useamman elimen siirto yhtä aikaa. Tällaisia ns. blokkisiirtoja ovat mm. sydän-keuhkosiirto, maksan ja munuaisen siirto ja suolen- ja maksansiirto.

Munuaisensiirrot
Lasten munuaisensiirrot aloitettiin Suomessa 1986. Yleisimmät syyt siirtoon ovat synnynnäinen vaikea valkuaisvirtsaisuus (CNF), virtsateiden synnynnäiset epämuodostumat ja muut synnynnäiset sairaudet.

Maksansiirrot
Lasten maksansiirrot aloitettiin 1987. Yleisimmät syyt maksansiirtoon ovat sappitieatresia, aineenvaihduntasairaudet, maksasyöpä ja maksatulehdus.

Sydämensiirrot
Ensimmäinen lasten sydämensiirto tehtiin Suomessa vuonna 1991. Yleisimmät syyt sydämensiirtoon ovat synnynnäiset sydänviat ja kardiomyopatia.

Keuhkonsiirrot
Ensimmäinen keuhkonsiirto tehtiin vuonna 2007. Lasten keuhkosiirtojen syynä voi olla vaikea sydänvika, keuhkoverenkierron sairaus tai kystinen fibroosi.

Suolensiirrot
Suomen ensimmäinen ohutsuolensiirto tehtiin Lastenklinikalla vuonna 2009. Tavallisimmat suolensiirtoa vaativat sairaudet ovat lyhytsuolioireyhtymä, suolen mobiliteettihäiriöt sekä harvinaiset suolen limakalvosairaudet ja kasvaimet.

Potilasjärjestö

Munuais- ja maksaliitto