Miten epilepsiaa tutkitaan?

​Epilepsian hyvän hoidon perusta on mahdollisimman tarkka diagnoosi. Epilepsian diagnoosi perustuu ennen kaikkea kohtausoireiden kuvaukseen.  Lapsen neurologinen tutkimus ja aivosähkökäyrä eli EEG tehdään kaikille lapsille, joilla epäillään epilepsiaa. Monille tehdään myös aivojen magneettikuvaus eli MRI  Näillä tarkennetaan minkä tyyppisestä epilepsiasta voisi olla kyse ja löytyykö sen taustalta selvää syytä epilepsialle. Epilepsian taustalta voi löytyä kuvantamistutkimuksessa jokin aivojen rakenteellinen poikkeavuus, esimerkiksi aivojen kuorikerroksen kehityshäiriö, verenkiertohäiriön, infektion tai muun vaurion jälki. Suurella osalla epilepsiaa sairastavista lapsista aivojen rakenteet ovat aivan normaalit.

Jos kohtausoireiden ja EEG:n perusteella ei olla varmoja siitä, ovatko oireet epilepsiakohtauksia ja oireita on melko usein, voidaan tehdä pidempi EEG–tutkimus video-EEG-valvonnassa (video-EEG). Ei epileptisiä kohtauksellisia oireita ovat mm.  tapaoireet (tic-oireet), ns. affektikohtaukset, unikauhukohtaukset ja pyörtyminen.