Tutkimusmenetelmät

Elektrodimyssy

Alle vuorokauden kestävät tutkimukset (yleensä 4-12 tuntia) tehdään elektrodimyssyllä. Myssy on joustavaa materiaalia, johon elektrodit on valmiiksi kiinnitetty. Aluksi kokeillaan sopivan kokoinen myssy. Ihoa puhdistetaan karkealla puhdistusaineella otsalta, korvien takaa ja ohimoilta. Myssy asetellaan päähän. Lisäksi kiinnitetään muutama irtoelektrodi molempiin käsivarsiin. Myssyssä on pienet reiät, jotka täytetään sähköä johtavalla geelillä. Geeli laitetaan reikiin ruiskulla. Elektrodit kytketään kaapelijohtoon, joka on kiinni tutkimushuoneen seinässä.

 

 

Liimatut elektrodit

 
Yli vuorokauden kestävät tutkimukset tehdään liimattavin elektrodein, jolloin alkuvalmisteluihin menee 1-3 tuntia. Tutkimus aloitetaan mittaamalla ja merkitsemällä jokaiselle elektrodille (30-40 kpl) oma paikka. Elektrodien sijainnit merkitään ihon pintaan tussilla ja sen jälkeen paikka puhdistetaan hyvin. Elektrodit
kiinnitetään pään pintaan teippilappujen ja liiman avulla. Tutkimuksessa käytettävä liima on voimakkaan hajuista ja jos potilas haluaa, voi käyttää hengityssuojainta liimauksen ajan. Hoitohenkilökunta käyttää suojavarusteita joka viikko toistuvan liimauksen takia. Elektrodit kytketään kaapelijohtoon, joka on kiinni tutkimushuoneen seinässä. Yön ajaksi päähän laitetaan verkkomyssy suojaamaan elektrodeja. Tutkimuksen kestosta päättää hoitava lääkäri, keskimäärin rekisteröintipäiviä on 2-5, pääosin maanantaista perjantaihin. Hoitava lääkäri käy tapaamassa potilasta joka päivä ja määrää lääkityksen erikseen joka aamu ja ilta. Tutkimukseen kuuluu aktivaatiot, jotka pyritään tekemään ensimmäisenä tutkimuspäivänä, aktivaatiot tehdään vähintään kerran tutkimuksen aikana. Lisäksi voidaan tehdä SPECT –tutkimus. Rekisteröinnin aikana voidaan tehdä myös neuropsykologin tutkimuksia.

Kallonsisäiset rekisteröinnit

   
Tutkimus tehdään vaikeaa epilepsiaa sairastaville potilaille, joille suunnitellaan leikkaushoitoa,

  • jos epilepsiaa aiheuttava aivoalue sijaitsee toiminnan kannalta tärkeiden aivoalueiden (yleensä tunto- ja liikeaivokuori, puhealueet) välittömässä läheisyydessä, ja/tai 
  • jos epilepsiaa aiheuttavan alueen sijaintia ja laajuutta ei ole voitu määrittää riittävän tarkasti muilla tutkimusmenetelmillä.
     

Aikuispotilaat kutsutaan Töölön sairaalan osastolle 6 leikkausta edeltävänä päivänä leikkausvalmisteluja varten.

Neurokirurgi asettaa tarvittavat elektrodit leikkaussalissa. Leikkaussalissa laitetaan myös useita suonikanyyleita (viggoja) ja virtsakatetri. Virtsakatetri poistetaan potilaan voinnin salliessa jo TVO:lla tai vasta Lastenlinnassa. Leikkauksen jälkeen potilaan vointia seurataan yön yli tehostetun valvonnan osastolla (TVO).

Kallonsisäisissä tutkimuksissa EEG:tä rekisteröidään suoraan aivojen pinnalta mm. elektrodilevyjen (grid) , -liuskojen (strip) tai puikkoeletrodien avulla. Rekisteröinti alkaa Lastenlinnan Video-EEG-yksikössä elektrodien asettamista seuraavana päivänä ja kestää noin viikon. 

Tutkimuksen alkupäivinä potilas on yleensä väsynyt ja kivulias. Kasvoihin saattaa tulla turvotusta ja mustelmia. Potilaan vointia seurataan tarkasti - ns. kontrolleja (verenpaineen, pulssin ja lämmön mittaus, pupillien reagointi ja raajavoimien testaus) otetaan muutaman tunnin välein, myös öisin.

Nesteiden määrää rajoitetaan muutamia päiviä aivoturvotuksen ehkäisemiseksi. Tutkimuksen aikana on tärkeää, että potilas syö, juo ja liikkuu voinnin sallimissa rajoissa. Tämä edistää ja nopeuttaa varsinaisesta epilepsialeikkauksesta toipumista. Kipulääkkeitä, antibiootteja ja epilepsialääkkeitä annetaan video-EEG-lääkärin ohjeiden mukaan.  

Tutkimuksen jälkeen neurokirurgi ja video-EEG-lääkäri neuvottelevat leikkaussuunnitelmasta potilaan kanssa.
 

SPECT-tutkimus

 

SPECT-tutkimuksen tarkoituksena on tuoda lisätietoa kohtausten lähtöalueesta aivoissa. Tutkimuksessa käytetään radioaktiivista merkkiainetta, joka jakautuu elimistössä verenkierron mukana. Jakautumista kuvataan isotooppikameralla. Tutkimus tehdään kaksi kertaa, kohtauksen aikana ja kohtausten välillä. Kohtauksen aikana verenkierto vilkastuu kohtausten lähtöalueella aivoissa, joten isotooppiaine hakeutuu sinne. Kohtausten välisessä tutkimuksessa taas nähdään potilaan verenkierron normaalitilanne. Näitä kahta kuvaa verrataan toisiinsa.

Kohtauksen aikaisessa SPECTissä merkkiaine annetaan video-EEG-valvonnassa nopeasti suoneen

laskimokanyylista heti kohtauksen alettua. Isotooppikuvaus tehdään tämän jälkeen Meilahden isotooppilaboratoriossa. Meilahteen siirrytään ambulanssikuljetuksella hoitajan saattamana. Tutkimuspäivät ovat yleensä keskiviikko ja torstai. 

Vanhempien on hyvä olla mukana tutkimuksessa rauhoittamassa pieniä lapsia sekä ilmoittamassa, jos havaitsevat kohtauksen, koska vanhemmat tunnistavat usein parhaiten lapsensa vähäoireisimmatkin kohtaukset ja kohtauksen alun. Koska kyseessä on radioaktiivinen merkkiaine, raskaana oleva äiti ei voi osallistua SPECT-tutkimukseen.

Kohtausten välisessä SPECTissä merkkiaine annetaan laskimokanyyliin hetkellä, jolloin potilaalla ei ole kohtausta. Tämän voi tehdä aikaisintaan kahden päivän kuluttua edellisestä merkkiaineen antamisesta, jotta aiemmin annettu merkkiaine on ehtinyt poistua elimistöstä.