Kehityshäiriöt ja oppimisvaikeudet

​Vaikea-asteinen puheen ja kielen kehityksen erityisvaikeus (dysfasia), vaikeat monioireiset erityisvaikeudet ja epäily kehitysvammaisuudesta ovat erikoissairaanhoidossa arvioitavia oireita (Sosiaali- ja terveysministeriön kiireettömän hoidon perusteet). Kuitenkin näiden potilasryhmien perusselvittelyt tehdään perusterveydenhuollon työryhmässä, jossa myös aloitetaan varhainen tuki.

Neurologisilla erityisvaikeuksilla tarkoitetaan tietyn kehityksen alueen ongelmia tilanteissa, joissa lapsen muu kehitys on normaalitasoista. Tavallisimpia ovat erityisiksi oppimisvaikeuksiksi luetut lukihäiriö ja matematiikan oppimisvaikeus, joista kärsivien lasten tulisi päästä koulussa varhain riittävän erityisopetuksen piiriin.

Kielellisten erityisvaikeuksien esiintyvyyden arvioidaan olevan jopa 7 prosenttia, kun lievätkin vaikeudet huomioidaan. Suomalaisen Käypä hoidon mukaan kielellinen ongelma on vaikea, jos kolme vuotta täyttänyt lapsi ei pysty ilmaisemaan itseään sanallisesti, jos hänellä on huomattava kielellinen ymmärtämisvaikeus, jos kommunikoinnin vaikeudet haittaavat lapsen mahdollisuuksia osallistua arjen vuorovaikutustilanteisiin ja oppia uutta tai jos lapsi tarvitsee puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja lähes kaikissa tilanteissa.

Edellä mainituissa tapauksissa tutkimukset, kuntoutus ja seuranta kuuluvat alueellisen työnjaon mukaan joko foniatrian tai lastenneurologian yksikölle.
 
Silloin, kun lapsella on vaikeuksia useammalla kehityksen alueella niin, että ne eivät ole erotettavissa toisistaan, on kyseessä monimuotoinen kehityshäiriö. Lapsen toimintakyky saattaa tällöin olla alentunut siten, että suoriutuminen jää laajasti alle normaalin ikäjakauman. Jos lapsen kognitiiviset taidot jäävät laaja-alaisesti erittäin heikkoon tasoon, eikä tilannetta epäillä tilapäiseksi esim. virikkeiden puutteesta tai psyykkisestä huonokuntoisuudesta johtuen, puhutaan kehitysvammaisuudesta.

Vaikea kehityksen jälkeen jääminen näkyy arkisten toimintojen hallinnassa, oppimisvaikeuksina ja joskus myös sosiaalisissa taidoissa. Laaja-alaisissa kehityksen viivästymissä tärkein kuntoutus on lapsen kehitystasoon sopivat virikkeet ja riittävä tuki jokapäiväisissä tilanteissa, kuntouttava päivähoito ja sopiva koulumuoto. Yksilöllisen kuntoutuksen keinoista on hyötyä silloin, kun jokin kehityksen poikkeama estää lapsen osallistumista omalla kehitystasollaan esimerkiksi kommunikoinnin, leikin tai oppimisen alueella.

Lisätietoja:
 

Kehitysvammaliitto

Helsingin seudun erilaiset oppijat ry

Aivoliitto ry

Käypä hoito suositus: Kielellinen erityisvaikeus (dysfasia, lapset ja nuoret)