Autismikirjon häiriöt

​Autismikirjon häiriöitä esiintyy noin 0.7-1 prosentilla väestöstä. Mm. autismi ja Aspergerin oireyhtymä kuuluvat näihin. Yhteisiä ongelma-alueita ovat sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation vaikeudet sekä käyttäytymisessä ilmenevät erityispiirteet, kuten toistavat, kaavamaiset kiinnostukset ja / tai stereotyyppiset liikkeet. Pojilla autismikirjon häiriöt ovat 3-4 kertaa yleisempiä kuin tytöillä.
Autismia aletaan epäillä yleensä lapsen ollessa noin 1,5-2,5 -vuotias. Kontaktin saamisen vaikeudet, erityisesti katsekontaktin puutteellisuus ja puheenkehityksen viivästyminen ovat tavallisimpia jatkotutkimuksiin lähettämisen syitä. Lievemmät ongelmat (esim. Aspergerin oireyhtymään liittyen) tulevat esiin myöhemmin, jolloin sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteet samanikäisten lasten kanssa korostuvat ja erityiskiinnostukset ovat helpommin nähtävissä. Diagnoosin pohjaksi tarvitaan moniammatillista yhteistyötä. Diagnoosi tarkentuu usein vasta seurannan myötä. Autistisilla myös liitännäisdiagnoosit ovat tavallisia (mm. kehitysvammaisuus).

Autismin taustatekijöiden selvittämiseksi tehdään paljon tutkimuksia eri puolella maailmaa. Geneettisillä tekijöillä on nykykäsityksen mukaan suuri merkitys, yhtenäistä syytä näille häiriöille ei kuitenkaan ole.  

Autistisen lapsen kuntoutus suunnitellaan yksilöllisten arviointien perusteella. Pienille autistisille lapsille tehdään ns. Varhis-kuntoutussuunnitelma. Kuntoutus alkaa varhain, se on kokonaisvaltaista ja siinä huomioidaan kaikki kehityksen osa-alueet.  Kuntoutus toteutuu päivittäin kaikissa lapsen luonnollisissa toimintaympäristöissä ja vanhemmat ovat mukana kuntoutuksessa. Opetus ja opeteltavat asiat ovat tarkasti määriteltyjä ja strukturoituja. Kommunikaation opettaminen on keskeistä. Taitojen yleistymiseen ja ylläpitämiseen kiinnitetään huomiota. Kuntoutusta arvioidaan, oppimista kirjataan ja tarvittaessa kuntoutusta muutetaan.

Myös muissa autismin kirjon häiriöissä suunnitellaan kuntoutus lapsen/nuoren tarpeista lähtien. Vastavuoroisen kommunikaation tukeminen, ja usein nimenomaan sosiaalisten vuorovaikutustaitojen harjaannuttamien ovat keskeisiä. Kuntoutuksessa yhteisöpohjainen lähestymistapa on tärkeä, vaikka esim. yksilöllistä puhe- tai toimintaterapiaa voidaan myös suositella osana kuntoutusta. Perheen, päiväkodin ja koulun kanssa tehtävä yhteistyö on kuntoutuksen onnistumiselle välttämätöntä.

HUS:ssa alle 16-vuotiaiden vaikeiden autismin kirjon häiriöiden diagnostiikka ja kuntoutuksen seuranta on keskitetty Lastenlinnaan L13 Autismipäiväkeskukseen. Autismipäiväkeskuksessa tehdään pienille autistisille lapsille VARHIS-kuntoutussuunnitelma.

Potilasjärjestöjä:

 
Varhislogo.jpg