Etusivu » HUS-tietoa » Uutishuone » Virtuaalitodellisuudella suunnittelemaan sydäntoimenpiteitä

Virtuaalitodellisuudella suunnittelemaan sydäntoimenpiteitä

Sydänasemalla päästiin kokeilemaan, miltä tuntuu katsoa sydämestä tehtyä 3D-hologrammia virtuaalitodellisuudessa.
 
Vr-sydansema-2018-intra.jpgAdesante-niminen turkulainen yritys on kehittänyt mallin, jolla voi kokeilla, mit
katetria voi liikutella sydänmallissa virtuaalitodellisuuslasien avulla.

Virtuaalilasien avulla voitaisiin etukäteen suunnitella potilaiden toimenpiteitä. Ohjelmistoon voi ladata potilaan kuvantamistiedot, ja ohjelma tekee potilaan sydämestä mallin muutamassa sekunnissa. Virtuaalitodellisuuden avulla on tarkoitus visualisoida kuvantamisdataa kuten MRI-, PET- ja CT-kuvia.

Tällä hetkellä kuvia katsotaan leikkeleinä ja lääkärin täytyy muodostaa kokonaiskuva päässään. Tämän oppimiseen voi mennä vuosikausia. 3D-hologrammi antaa esimerkiksi juuri sydämen kokonaisanatomian heti nähtäville siten, että sitä voi vr-lasit päässä kierrellä ja tutkia.

- Sydämen 3D-mallissa pystyy reaaliaikaisesti poistamaan kudoksia tai esimerkiksi korostamaan kasvaimen. Ohjelmaan voi tuoda tikulla kuvantamisdataa ja menee vain sekunteja, kun ohjelma muodostaa 3D-hologrammin vr-järjestelmään, Adesanten myyntipäällikkö Sami Tammio kertoo.

Potilasdata ei muutu, kun se siirretään ohjelmaan. 3D-mallin on tarkoitus helpottaa toimenpiteiden suunnittelua.

- Tämä on ensimmäinen kokeilu ja ajatuksellisesti loistava. Olisi systeemi, jolla pystyisi etukäteen suunnittelemaan toimenpiteitä, jolloin niiden aika lyhenisi sekä potilasturvallisuus paranisi, Sydän- ja keuhkokeskuksen professori Juha Sinisalo kertoo.

Esimerkiksi toimenpiteen aikana ei tarvitsisi vaihtaa katetria, kun etukäteen olisi varmistettu, minkäkokoinen katetri sopisi tietyn potilaan toimenpiteeseen parhaiten.
3D-hologrammia voisi käyttää erilaisten rakennevikojen korjaamisen suunnitteluun. Esimerkiksi eteiskorvan sulkemiseen tai hiippaläpän korjaamiseen. Toimenpidettä olisi hyvä suunnitella etukäteen mallinnuksella varsinkin, jos potilaalla on poikkeava anatomia, Sinisalo sanoo.

Hologrammin avulla myös esimerkiksi sepelvaltimoiden anatomia näkyy hyvin ja sitä voisi käyttää myös opetustarkoituksiin.

- Ensimmäisen kokeilun jälkeen tarkoituksena on vielä parannella katetrin ominaisuuksia, jotta se vastaisi mahdollisimman hyvin käytössä olevia välineitä. Tarkoitus on tehdä samasta potilasmallista myös 3D-printti, ja sovittaa muovimalliin oikeaa katetria. VR-lasien näkymää voi silloin verrata 3D-printtiin ja lopulta potilaan anatomiaan toimenpiteen aikana, Sinisalo kertoo.

Virtuaalilasien käyttävyys on niin hyvä, että kliininen käyttöönotto saattaisi olla mahdollista jo lähitulevaisuudessa.
Tulosta
27.3.2018 9:21