Etusivu » HUS-tietoa » Uutishuone » Väitös: Levinnyttä munuaissyöpää sairastavien ennustetta voidaan ennustaa yhä tarkemmin

Väitös: Levinnyttä munuaissyöpää sairastavien ennustetta voidaan ennustaa yhä tarkemmin

Syövän perustutkimus on edennyt viime vuosina nopealla tahdilla. Uutta tietoa on tuotettu muun muassa munuaissyöpäsolujen kasvua ja toimintaa säätelevistä mekanismeista.
 
​Tämä ymmärrys on edesauttanut uusien, syöpäsolujen signaalireittejä estävien lääkeaineiden kehittämisessä.

Syöpäkeskuksen LL Patrick Penttilä väitteli aiheesta ”Novel Biomarkers in Metastatic Renal Cell Carcinoma”. Hänen vastaväittäjänään toimi professori Axel Bex Alankomaiden Syöpäinstituutista.

Kiinteän kasvaimen tärkeimpiin kasvuedellytyksiin liittyy kasvainten uudisverisuonten muodostaminen, angiogeneesi. Tämän säätelyyn osallistuu monet kasvutekijät, tärkeimpinä VEGF, PDGF ja angiopoietiinit sekä niiden reseptorit. Sunitinibi ja patsopanibi ovat tyrosiinikinaasien estäjiä, jotka ovat edenneen munuaissyövän standardihoitoja.

- Vaikka niiden pääasiallinen vaikutusmekanismi on verisuonten kasvun esto, saattaa niillä myös olla immunologisia vaikutusmekanismeja. Tällä hetkellä ei tunneta kuitenkaan yhtään biomarkkeria, joka ennustaisi hoitovastetta näille uusille munuaissyöpälääkkeille, Penttilä kertoo.

Tutkimuksen tavoitteena oli etsiä uusien angiogeneesiestäjien tehoa ennustavia tekijöitä ja toisaalta oppia tuntemaan niitä molekyläärisiä tekijöitä, joita säätelemällä hoitotuloksia voidaan yrittää parantaa.

Tutkimuksessa osoitettiin, että tyrosiinikinaasiestäjähoidon aikainen verenpaineen nousu liittyy parempaan ennusteeseen. Lisäksi verenpaineen nousun hoito angiotensiinisysteemin estäjillä liittyi parempaan ennusteeseen, kuin sen hoito muilla verenpainelääkkeillä. Lisäksi osoitettiin, että kasvaimen korkea tyrosiiniproteiinikinaasi-MET (c-Met) -ekspressio liittyy huonoon ennusteeseen sunitinibilla hoidetuilla potilailla. Alustavaa tietoa saatiin myös siitä, että c-Met -ekspression ennusteen rooli saattaa vaihdella etäpesäkkeiden sijainnin perusteella.

- Kahdessa viimeisessä osatyössä tutkimme everolimuusilla hoidettujen levinnyttä munuaissyöpää sairastavien potilaiden ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä. Osoitimme, että everolimuusihoitoon liittyvä haittavaikutus, pneumoniitti, liittyi selvästi sekä pidempään kokonaiselossaoloaikaan että hitaampaan tautiprogressioon. Lisäksi selvitimme, että matalat hoitoa edeltävät ja hoidon aikaiset natriumarvot ovat huonon ennusteen merkkejä everolimuusihoidetuilla potilailla, Penttilä sanoo.

Tutkimuksen tulokset lisäävät ymmärrystä levinnyttä munuaissyöpää sairastavien potilaiden hoitoa edeltävien ja hoidon aikaisten tekijöiden ennusteellisesta arvosta. Kun tieto lisääntyy, voidaan yhä tarkemmin ennustaa elossaoloajan lisäksi myös hoitovasteita käytössä oleville lääkityksille ja mahdollistaa tulevaisuudessa paremman potilaskohtaisen hoidon suunnittelu.
Tulosta
8.10.2018 13:40