Etusivu » HUS-tietoa » Uutishuone » Tutkimus paljastaa GATA-tekijöiden yhteyden lasten maksasairauksiin

Tutkimus paljastaa GATA-tekijöiden yhteyden lasten maksasairauksiin

LL Tea Soinin väitöstutkimus Helsingin yliopistossa osoittaa ensimmäistä kertaa GATA-tekijöiden yhteyden kahteen lasten harvinaiseen maksasairauteen.
 

Ymmärrys näiden harvinaissairauksien synnystä ja etenemisestä auttaa myöhemmin tulevaisuudessa kehittämään niihin hoitoja.

Tea Soini tutki professori Markku Heikinheimon tutkimusryhmässä GATA-geeninsäätelytekijöiden roolia kahdessa pienten lasten maksasairaudessa. Hepatoblastooma (HB) on harvinainen maksan pahanlaatuinen kasvain. Sappitieatresia on taas synnynnäinen sairaus, jossa maksan ulkoiset sappitiet arpeutuvat ja tukkeutuvat. Syntymekanismi on pitkälti tuntematon.

Suomessa hepatoblastooma todetaan noin yhdellä ja sappitieatresia alle viidellä lapsella vuosittain.

GATA-tekijöitä tarvitaan eri elinten normaalissa kehityksessä ja solujen erilaistumisessa.

– Myös ihmisen maksan varhainen kehitys on riippuvaista GATA-proteiineista 4 ja 6, mutta syntymän jälkeen näiden tekijöiden ilmentyminen maksasoluissa vähenee selvästi. GATA-proteiinien poikkeava ilmentyminen syntymän jälkeen on yhdistetty moniin eri sairauksiin ja kehityshäiriöihin, Tea Soini kertoo.

Väitöstutkimuksessa Soini kehitti yhdessä monialaisen tutkijaryhmän kanssa tapaa mallintaa geeninsäätelytekijöiden roolia maksan eri solutyypeissä ja erilaistumisessa.

– Hepatoblastoomaa ja sappitieatresiaa yhdistää tässä tutkimuksessa havainto, että GATA-tekijät osallistuvat maksan normaaliin toimintaan ja erilaistumiseen mutta myös poikkeustilanteissa maksasolujen patologiseen, sairautta aiheuttavaan erilaistumiseen.

Tutkimuksessa GATA4-tekijän havaittiin vaikuttavan hepatoblastoomassa solujen pahanlaatuiseen kehitykseen. Sappitieatresiassa maksasolut muuttuvat sappitiesolujen kaltaisiksi GATA6-tekijän vaikutuksesta.


Mitä väitöstutkimus opetti tutkijalle?

GATA-tekijöitä on tutkittu paljon aiemminkin, mutta ihmisen maksassa niiden roolia on tähän saakka tunnettu vähän, eikä näissä harvinaisissa maksasairauksissa lainkaan.

GATA-transkriptiotekijöiden yhteys sydänlihasvaurioon sen sijaan jo tiedetään.

– Harvinaissairauksia, ja myös syöpiä, tutkittaessa on hyvä pitää mieli avoimena uusille
tautimekanismeille. Keksimme tutkia näitä molekyylejä tässä yhteydessä juuri siksi, että GATA-tekijöillä tiedetään olevan osuus sydänlihaksessa. Tutkimamme syöpälääke doksorubisiini aiheuttaa sydänlihasvaurioita juuri GATA-tekijöitä säätelemällä, ja osalla sappitieatresia-potilaista on myös sydämen kehityshäiriöitä. 

Perustutkimuksella ei ole suoraa yhteyttä esimerkiksi lääkesovellukseen, mutta tulevaisuudessa Soini uskoo potilaiden hyötyvän myös tästä tieteen havainnosta.

Tutkijan ja lääkärin rooli

Erikoistumiskoulutuksensa alkuvaiheessa oleva Tea Soini kuvaa polkuaan tutkijalääkäriksi hieman epätyypilliseksi, koska aloitti väitöskirjan tekemisen jo ennen erikoisalan valintaa. Väitöskirjan tekeminen on Soinin mukaan ollut pitkä, mutta antoisa prosessi.

Artikkeliväitöskirja ”GATA- geeninsäätelytekijät lasten maksasairauksien patogeneesissä” sisältää neljä osajulkaisua, joiden alku ulottuu vuoteen 2009.

– Olin niin innostunut tutkimuksesta ja laboratoriotyöskentelystä, että pidin perusopintovaiheessa välivuoden voidakseni keskittyä pelkästään siihen. Valmistumisen jälkeen olen työskennellyt tutkijana, käytännön lääkärinä ja ollut vanhempainvapaalla.

Kaikkea tekemistä on innostanut valtava kiinnostus perustutkimukseen.

– Lääketieteellisten opintojen alkuvaiheessa on aika hankalaa hahmottaa perustutkimuksen merkitystä. Vasta väitöskirjan tekeminen avasi kunnolla perustutkimuksen ja sairausmekanismien tuntemisen arvoa myös käytännön lääkärin työn kannalta.

Tutkijan työ on karaissut sietämään myös vastoinkäymisiä, kun tutkimus ei aina ole edennyt toivottuun suuntaan. Tutkimusta Soini ei aio jättää jatkossakaan, vaan toivoo pystyvänsä yhdistämään tutkimuksen ja potilastyön, joka alun perin on ollut syy hakeutua opiskelemaan lääketiedettä.

Yhteystiedot:
Tea Soini, tea.soini@helsinki.fi

Tulosta
26.10.2018 12:46