Etusivu » HUS-tietoa » Uutishuone » Juuri julkaistu: Puna- ja valkojäkäläihottumat lisäävät merkittävästi joidenkin syöpien riskiä

Juuri julkaistu: Puna- ja valkojäkäläihottumat lisäävät merkittävästi joidenkin syöpien riskiä

HUS:ssa selvitettiin, että harvinaisilla puna- ja valkojäkäläihottumilla on selvä yhteys tiettyihin syöpiin, joista osan riski moninkertaistuu.
 

​Vuosikymmenet on toisteltu olettamusta, että erityisesti naisilla iholla tai limakalvoilla ilmenevät puna- ja valkojäkäläihottumat lisäisivät syöpien riskiä. Asiasta ei ole kuitenkaan ollut selkeää näyttöä. Myös HUS:n Naistenklinikalla naistentautien ja synnytysten erikoislääkäriksi erikoistuva lääketieteen lisensiaatti Pia Halonen kuuli väittämän usein. Asia jäi vaivaamaan, joten hän päätti tutkia väitteen paikkansapitävyyden kansallisten potilasrekisterien avulla.

Potilastiedot punajäkälää ja valkojäkälää sairastaneista naisisista saatiin THL:n hoitoilmoitusrekisteristä. Suomen syöpärekisteristä puolestaan tiedot siitä, kuinka moni heistä oli sairastunut syöpään sekä mihin syöpään. Vaikka kyse on harvinaisesta ihottumasta, tutkimusryhmä sai koottua 13 000:n punajäkälää sairastavan naisen sekä 7600:n valkojäkälää sairastavan naisen tiedot noin 40 vuoden ajalta.

Kumpaakin ihottumaa käsittelevät artikkelit julkaistiin tänä vuonna International Journal of Cancer -tiedelehdessä. Selvisi, että puna- ja valkojäkälä lisäävät tiettyjen syöpien riskiä.

Valkojäkälästä suurin riski ulkosynnytinten syövälle

Punajäkäläihottuma lisää jonkin verran suun alueen syöpiä sekä ruokatorven, kurkunpään ja ulkosynnytinten syöpiä. Valkojäkälä puolestaan lisää ulkosynnytinten ja emättimen syövän riskiä muuhun väestöön verrattuna.

- Valkojäkälää esiintyy pääosin ulkosynnytinten alueella, ja tutkimuksessamme valkojäkäläpotilailla ulkosynnytinalueen syövän riski olikin jopa 30-kertainen muuhun väestöön verrattuna, Pia Halonen kertoo.

Rekisterin punajäkäläpotilailla tautia on puolestaan ollut joko iholla tai suussa, harvemmin ulkosynnytinalueella, kurkunpäässä tai ruokatorvessa.

- Emme kuitenkaan tiedä, millä alueella syöpään sairastuneilla potilaillamme on ollut punajäkälää. Todennäköisesti kuitenkin esimerkiksi suusyöpäpotilailla punajäkälä on ollut suussa. Aloittelemme parhaillaan tarkempaa jatkotutkimusta potilasjoukoistamme, ja pyrimme muun muassa erottelemaan potilaat punajäkälän sijaintipaikan suhteen.

Seurantaa tarvitaan, jos hoito ei auta

Useimmiten kutinaa ja kirvelyä aiheuttavat puna- ja valkojäkälä ovat harvinaisia ihottumatauteja ja niitä on useita eri tyyppejä: osa on iholla ja osa limakalvoilla, kuten ulkosynnytinten alueella. Ihottumien syytä ei tiedetä, mutta niiden arvellaan kuuluvan autoimmuunitauteihin, joissa elimistö reagoi omia kudoksiaan vastaan.

Puna- ja valkojäkälää hoidetaan kortisonivoiteilla, joilla pyritään hillitsemään oireita sekä estämään komplikaatiot ja ihottuman kroonistuminen. Yleensä nämä ihottumat saattavat parantua itsestään tai hoidon myötä, mutta varsinkin limakalvojen puna- ja valkojäkälä voi vaivata vuosia. Mitä siis puna- tai valkojäkälään sairastuneen tulisi tehdä?

- Jos ihottumaa on limakalvoilla jatkuvasti, eivätkä oireet hellitä kortisonihoidosta huolimatta, suosittelen hakeutumista erikoislääkärin vastaanotolle diagnoosin varmistusta, hoitoa ja seurantaa varten. Erityisesti synnytinelinten tai perävaon valkojäkälää sairastavan on syytä käydä lääkärissä 1–2 vuoden välein niin kauan kuin oireita on. Samoin suun tai ulkosynnytinalueen limakalvojen punajäkälää sairastava ja jatkuvasti oireileva potilas vaatii erikoislääkärin seurantaa, Pia Halonen ohjeistaa.

- Mikäli ihottuma-alueella on muusta kudoksesta erottuva patti tai verta vuotava haavauma, tulee mennä välittömästi lääkärin vastaanotolle. Kuitenkin täytyy korostaa, että näihin tauteihin liittyvä syöpäriski on yksittäisen potilaan kohdalla pieni. Asiaa ei kannata miettiä liikaa.

Puna- ja valkojäkäläihottumaa hoidetaan sen ilmenemispaikan mukaan joko ihotautilääkärin, gynekologin, yleislääkärin tai hammaslääkärin vastaanotolla. Halonen toivoo, että tutkimusten tulokset kannustavat puna- ja valkojäkäläihottumia hoitavia lääkäreitä yhteistyöhön.

Artikkeliin:

Cancer risk of Lichen planus: A cohort study of 13,100 women in Finland

Lichen sclerosus and risk of cancer, Int. J. Cancer: 140, 1998–2002 (2017) VC 2017 UICC 

Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen kliinisen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäs ihmisten arkea.

Teksti: Teija Riikola​​

blockertest.png

Tulosta
5.10.2017 13:28