Etusivu » HUS-tietoa » Uutishuone » Potilastiedote rintaimplanttien ja anaplastisen suurisolulymfooman välisestä yhteydestä - Meddelande till patienter angåend

Potilastiedote rintaimplanttien ja anaplastisen suurisolulymfooman välisestä yhteydestä - Meddelande till patienter angående samband mellan bröstimplantat och anaplastiskt storcellslymfom

Viime päivinä on uutisoitu karheapintaisten rintaimplanttien ja harvinaisen anaplastisen suurisolulymfooman (Breast Implant Associated Anaplastic Large Cell Lymphoma, BIA-ALCL) yhteydestä.
 

HUSissa päätettiin syksyllä 2018 olla toistaiseksi asentamatta karheapintaisia implantteja ja myös muissa sairaanhoitopiireissä on tehty samanlaisia linjauksia hoitokäytäntöihin.

​Suomessa on 30 vuoden ajan käytetty laajasti sekä julkisella että yksityispuolella terveydelle turvallisena pidettyjä implantteja, joiden pinta on karhennettu. Karhea pinta estää implanttia siirtymästä paikaltaan leikkauksen jälkeen. Tieto siitä, että maailmalla yli 650:llä ja Suomessa kahdeksalla implantin saaneella naisella on todettu tällainen ”rintaimplanttilymfooma”, on saanut ammattilaiset muuttamaan käytäntöjään.


Kyseessä harvinainen sairaus
BIA-ALCL:n ilmaantuvuudesta ei ole tiedossa tarkkoja lukuja, julkaistuissa raporteissa arviot vaihtelevat 1:1000- 1:100 000 välillä. Kyseessä on edelleen harvinainen tauti, jonka syntymekanismi on epäselvä. Tyypillisenä oireena on ollut implantin ympärillä nestekertymä ja sen aiheuttama rinnan turvotus ja/tai löydök-senä paikallinen implanttikapselin paksuuntuma. Pienellä osalla on kuvattu rinnan iholla punoitusta tai ihottumaa. Suurimmalla osalla tauti on todettu varhaisvaiheessa ja hoidettu menestyksellisesti poistamalla im-plantti ja implanttikapseli kokonaisuudessaan. Osa potilaista on saanut syöpälääkehoitoja ja/tai sädehoitoa. Seurantatietoja ”rintaimplanttilymfooman” hoidon jälkeen on toistaiseksi rajoitetusti, mutta kokonaisennuste tämänhetkisen tiedon perusteella on hyvä.

BIA-ALCL ei ole rintasyöpä (karsinooma) eikä rintaimplanttien tiedetä lisäävän rintasyövän riskiä.
  
- Haluamme rauhoitella viimeaikaisista uutisista huolestuneita potilaita, joilla on karheapintainen implantti. Jos rinta on oireeton, ei ole aihetta huoleen. Säännölliset kontrollit (muut kun rintasyöpäkontrollit) eivät ole tarpeen oireettomilla potilailla eikä implantteja tarvitse varmuuden vuoksi poistaa, sanoo plastiikkakirurgian osastonylilääkäri Tiina Jahkola HUSista. 
 
Kaikkia potilaita, joille on asetettu implantti, informoidaan kontrollikäyntien yhteydessä tästä mahdollisesta mutta harvinaisesta ”rintaimplanttilymfooman” riskistä.

Milloin tutkimuksiin
Potilaita kehotetaan olemaan yhteydessä implantit laittaneeseen yksikköön, HUSissa Plastiikkakirurgian klinikkaan tai Rintarauhaskirurgian yksikköön, mikäli implanttirinta oireilee. Tutkimuksiin voi hakeutua myös avoterveydenhuollon kautta eli oman terveyskeskuksen, työterveyshuollon tai yksityislääkärin kautta.
Implanttirinnan turvotus, kovettuma ja ihomuutokset ovat oireita, jolloin on syytä hakeutua tutkimuksiin. Tämän harvinaisen lymfooman tyypillinen ensioire on poikkeuksellinen nestekertymä, jonka punktio-nesteestä voidaan tehdä taudinmääritys. Paljon tavallisempia syitä rintaimplanteista aiheutuviin oireisiin (kipu, turvotus, kovettuminen, asentovirheet) ovat kuitenkin implantin kapseloituminen ja rikkoutuminen.  Kyhmy tai muu oire rinnassa on aina syytä tutkia ja selvittää, että kyseessä ei ole rintasyöpä.

Oireilevan rinnan tutkimuksia ovat lääkärin tekemä kliininen tutkimus: rintojen tarkastelu ja tunnustelu sekä imusolmukealueiden tunnustelu. Kuvantamistutkimuksia ovat mammografia ja ultraäänitutkimus sekä tar-vittaessa täydentävänä tutkimuksena rintojen magneettikuvaus. Jos niissä todetaan poikkeavaa, radiologi ottaa neulanäytteet rinnasta ja mahdollisesta nesteestä. Rinnan nestekertymä tulee aspiroida ja lähettää kokonaisuudessaan tutkittavaksi, että näytteestä saadaan riittävästi irtosoluja lymfooman taudinmääritystä varten.
 
Implantteja tutkitaan nyt entistä tiiviimmin ympäri maailmaa. HUSissa seurataan asiaan liittyvää tutkimusta ja viestintää aktiivisesti.

Lisätietoja:
 
Töölön plastiikkakirurgian poliklinikka p. 09 471 87461​ (ma-pe klo 9.30-10.30)
 
Jorvin plastiikkakirurgian poliklinikka p. 09 471 83 260 (ma–pe klo 08.30-09.30),
Kirurgisen sairaalan Rintarauhaskirurgian poliklinikka, p. 09 471 76328 (ma-pe klo 13-15).
 
 
_____________________________________________
 
Meddelande till patienter angående samband mellan bröstimplantat och anaplastiskt storcellslymfom
 
De senaste dagarna har nyheterna rapporterat om samband mellan texturerade (skrovliga) bröstimplantat och den sällsynta tumörformen anaplastiskt storcellslymfom (Breast Implant Associa-ted Anaplastic Large Cell Lymphoma, BIA-ALCL).  HUS beslutade hösten 2018 att tillsvidare inte operera in texturerade implantat, och även andra sjukvårdsdistrikt har gått in för liknande riktlinjer för vårdpraxis.
 
I Finland har användningen av implantat med texturerad yta varit vanlig i 30 år, både inom den offentliga och privata sektorn, eftersom de ansetts vara säkra för hälsan. Den skrovliga ytan hindrar implantatet att flytta på sig efter operationen. Uppgiften om att över 650 kvinnor runt om i världen och åtta kvinnor i Finland med inopererade implantat har konstaterats ha detta ”bröstimplantatlymfom” har fått yrkesfolk att ändra praxis.
 
En sällsynt sjukdom
Det finns inga exakta siffror på risken och förekomsten av BIA-ALCL – i publicerade rapporter varierar uppskattningarna mellan 1:1000 och 1:100 000 vid texturerade implantat. Det är fortfarande en sällsynt sjukdom med oklar uppkomstmekanism. Ett typiskt symptom är en vätskeansamling kring implantatet, vil-ket leder till svullnad av bröstet, och/eller fynd av lokal förtjockning i kapseln runt implantatet. En liten del har uppvisat rodnad eller utslag på bröstets hud. Hos de flesta har sjukdomen konstaterats i ett tidigt skede och framgångsrikt behandlats genom att implantatet och implantatkapseln i sin helhet avlägsnats. En del av patienterna har fått behandling med cancerläkemedel och/eller strålbehandling. Det finns tillsvidare begränsat med uppföljningsdata efter behandling av ”bröstimplantatlymfom”, men utifrån nuvarande kunskap är totalprognosen god.
 
BIA-ALCL är inte bröstcancer (carcinom), inte heller känner man till att bröstimplantat skulle öka risken för bröstcancer.
 
- Vi vill lugna patienter med texturerade implantat, som oroats av nyheterna den senaste tiden. Om bröstet är symptomfritt finns det ingen anledning till oro. Regelbundna kontroller (utöver bröstcancerkontroller) är inte nödvändiga för symptomfria patienter, och man behöver inte avlägsna implantat för säkerhets skull, säger Tiina Jahkola, avdelningsöverläkare inom plastikkirurgi vid HUS. 

Alla patienter med inopererade implantat informeras vid kontrollbesök om risken för detta möjliga men sällsynta ”bröstimplantatlymfom”.
 
När aktuellt med undersökning?
Om ett implantatbröst uppvisar symptom uppmanas patienter kontakta den enhet som opererat in implantaten, inom HUS Plastikkirurgiska kliniken eller Bröstkirurgiska enheten. Man kan också söka sig till undersökningar via primärvården, dvs. den egna hälsocentralen, via  företagshälsovården eller privat.
 
Om ett implantatbröst uppvisar svullnad, förhårdnader eller hudförändringar är det skäl att söka sig till undersökningar. Ett typiskt första symptom på detta sällsynta lymfom är en exceptionell vätskeansamling, vars aspirationsvätska kan användas för att fastställa diagnosen. Mycket vanligare orsaker till symptom på grund av bröstimplantat (smärta, svullnad, förhårdnad, fel läge) är emellertid tilltagande kapselbildning runt implantatet eller att det gått sönder. Det är alltid skäl att undersöka en knöl eller andra symptom i bröstet för att kontrollera att det inte är bröstcancer.
 
Utredning av bröst som uppvisar symptom innefattar klinisk och radiologisk undersökning. Läkarens kliniska undersökning är att granska och känna på brösten samt känna på lymfkörtlarna. De bilddiagnostiska undersökningarna är mammografi och ultraljudsundersökning samt vid behov magnetröntgen som komplettering. Om något avvikande konstateras i undersökningarna tar radiologen nålprov från bröstet och aspirerar eventuell vätska i sin helhet för att få tillräcklig mängd av eventuella lymfomceller för vidare diagnostik.
 
Studier på implantat utförs nu intensivt på olika håll i världen. HUS följer aktivt forskningen och kommunikationen kring dessa frågor.
 
För mera information:
 
Plastikkirurgiska polikliniken i Tölö, tfn 09 471 87461 (må-fre kl. 9.30-10.30)
Plastikkirurgiska polikliniken vid Jorv, tfn 09 471 83 260 (må–fre kl. 8.30-9.30), jorvi.plastpkl@hus.fi
kl. 13-15).
 
Bifogat Valviras meddelande
 
 
Tulosta
21.1.2019 10:00