Uusia keliakiatapauksia diagnosoidaan joka vuosi yli kolme prosenttia edellistä vuotta vähemmän. Yli 35-vuotiaiden naisten keliakiadiagnoosien määrä on vähentynyt eniten.
Keliakiaa sairastavien määrä lisääntyi jyrkästi 1990-luvulta lähtien. Viime vuosina on lääkäreillä ollut näppituntuma, että uusien keliakiatapausten määrä olisikin vähenemässä.
Asia selvitettiin HUS:ssa yhteistyössä Kelan, Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston kanssa. Tutkimuksessa käytettiin Kelan ruokavaliokorvausrekisterin tietoja vuosien 2005–2014 aikana diagnosoiduista keliakiaa ja ihokeliakiaa sairastavista aikuisista, jotka saavat ruokavaliokorvausta.
Rekisteritutkimuksen tulokset todistivat näppituntuman oikeaksi. Kun seurantajakson alussa Suomessa diagnosoitiin 33 keliakiaan sairastunutta aikuista 100 000 henkilöä kohden, vuoden 2014 loppuun mennessä 29 keliaakikkoa 100 000 henkilöä kohden: uusien keliaakikkojen määrä siis väheni yli 12 prosenttia. Keliakiaa sairastavien määrä on siis vähentynyt viimeisten 10 vuoden aikana vuosittain yli kolme prosenttia.
Rekisteritutkimuksessa vahvistui myös tieto, että keliakia on yleisempää naisilla kuin miehillä ja naisilla se myös diagnosoidaan aiemmin. Eniten keliakia on vähentynyt yli 35-vuotiailla naisilla: vuosittain peräti vajaat viisi prosenttia ja saman ikäisillä miehillä kolme prosenttia. Myös ihokeliakia on vähentynyt, mutta vain hieman.
Keliakian vähenemisen syyt vielä mysteeri
Keliakian laukaisee yksi tai useampi vielä toistaiseksi tuntematon ympäristötekijä perimältään alttiille henkilölle. Keliakia syntyy altistuttaessa vehnälle, rukiille tai ohralle, mutta keliakian vähenemisen perimmäisten syiden selvittäminen muistuttaa salapoliisintyötä, johon on nykytiedoilla vaikea päästä käsiksi.
- Viljan kulutuksen muutokset ovat olleet niin marginaalisia, etteivät ne riitä selittämään keliakian vähenemistä. Yksi teoria on, että keliakian laukaisisi jokin virus, mutta tämä on vielä todistamatta. Muutosta ei liioin selitä oletus, että keliakiadieetille olisi siirrytty ilman diagnosointia tai diagnosointi olisi muuttunut, HYKS Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikön apulaisylilääkäri ja lasten gastroenterologian dosentti Kaija-Leena Kolho pohtii.
Keliakiaa havaittiin enemmän Pohjois-Suomessa kuin Etelä-Suomessa, mikä voisi tukea teoriaa D-vitaminin puutoksen osuudesta keliakian syntyyn.
- Todennäköisintä on, että ympäristössä on tapahtunut useita muutoksia, joiden seurauksena uusien keliakiatapausten määrä on vähentynyt. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei diagnoosiin päästä heti taudin kehityksen alkuvaiheessa, joten muutokset ympäristössä ovat saattaneet tapahtua vuosia aiemmin, Kolho sanoo.
Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa viljojen sisältämä gluteeni aiheuttaa ohutsuolen solunukan tuhoutumista. Keliakian yleisimpiä oireita ovat ripuli, turvotus, painon lasku ja väsymys. Keliakia diagnosoidaan tällä hetkellä varmuudella ohutsuolikoepalasta. Sen oireita voi vähentää ja vaurioita korjata gluteiinittomalla ravinnolla, mutta tautia ei voi ennaltaehkäistä.
Arikkeli: Declining trend in the incidence of biopsy-verified coeliac disease in the adult population of Finland, 2005-2014, AP
Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen kliinisen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäs ihmisten arkea.
Teksti: Teija Riikola