Etusivu » HUS-tietoa » Uutishuone » Juuri julkaistu: Imusolusyöpä piileksii Troijan hevosessa

Juuri julkaistu: Imusolusyöpä piileksii Troijan hevosessa

HYKS:n Ihotautien klinikassa selvitettiin tekijöitä, jotka harhauttavat immuunijärjestelmää tunnistamasta yhtä imusolusyöpätyyppiä, ihon T-solulymfoomaa. Tutkimuksessa käytettyä mittausmenetelmää voidaan käyttää apuna taudin seurannassa.
 

​Ihon pahanlaatuiset kasvaimet syntyvät joko ihon omista soluista, kuten ihosyöpä, tai ihoon hakeutuvista muista soluista, kuten imusoluista alkunsa saavat ihon imusolusyövät. Tällöin imusolut eli lymfosyytit jakautuvat estotta. Iholle ilmaantuu aluksi rokahtumaa muistuttava läiskä ja taudin edetessä selkeitä kasvaimia.

Ihon imusolusyövän yleisintä lajia, T-solulymfoomia, on kahdeksan eri tyyppiä. Ne kuuluvat vielä harvinaisiin sairauksiin, mutta ovat tuntemattomasta syystä yleistymässä ja niitä havaitaan nykyisin jopa lapsilla. Imusoluista juuri T-lymfosyytit vastaavat elimistön soluvälitteisestä immuunipuolustuksesta ja ne kulkeutuvat verenkierron mukana kaikkialle kehoon.

Syöpäsolu piiloutuu elimistön immuunijärjestelmältä

 
Kehon immuunipuolustusjärjestelmä kykenee tunnistamaan syöpäsoluja ja taistelemaan niitä vastaan. Ihotautien klinikan tutkimuksessa selvitettiin, miksi iholymfoomien muuntuneet T-solut pystyvät lisääntymään ihossa aiheuttaen syöpätaudin, vaikka niitä ympäröi runsas tulehdussolujen puolustusjoukko.
 
Miten siis pahanlaatuiseksi muuttunut immuunipuolustuksesta vastaava solu kykenee huijaamaan immuunipuolustusta? Tutkimusryhmällä oli jo ennakkoon tieto siitä, että jotkut elimistön välttämättömät aminohapot synnyttävät hajotessaan immuniteettia hillitseviä molekyylejä. Yksi tällainen aminohappo on tryptofaani, jonka hajoamistuotteena syntyvät molekyylit halvaannuttavat elimistön omat imusolut niin, etteivät ne tunnista syöpäsolua.
 
- Havaitsimme, että useassa ihon T-solulymfooman alatyypissä tryptofaania hajottavien tärkeiden entsyymien ilmentyminen oli merkitsevästi lisääntynyt sekä itse kasvainsoluissa että kasvainsoluja ympäröivässä solukossa. Tämä johti siihen, että tryptofaanin hajoamistuotetta muodostui suojaamaan kasvainsoluja elimistön immuunivasteelta, tutkimuksesta vastannut Tulehduskeskuksen ylilääkäri, professori Annamari Ranki sanoo.

Solut, joissa on aminohappoja hajottavaa entsyymiä, muodostavat ikään kuin suojaverkon kasvainsolujen ympärille ja ne voivat lisääntyä kuin Troijan hevosessa, eikä elimistön oma immuunivaste pääse niihin käsiksi.

Nyt kuitenkin tiedetään, että potilaiden veren seerumista mitattu immuunivastetta lamauttavan hajoamistuotteen ja tryptofaani-aminohapon keskinäinen suhde heijastaa taudin vaihetta ja etenemistä. Tämän suhdeluvun mittaamista voidaan hyödyntää taudin seurannassa.
 

Uusia hoitomahdollisuuksia


Selvitetty tieto avaa uusia ihon T-solulymfooman hoitomahdollisuuksia. Yhdysvalloissa on jo kliinisissä kokeissa lääkeaineita, jotka estävät aminohappoa hajottavaa entsyymiä. Kokeilussa olevat lääkeaineet eivät tuhoa syöpäsoluja, vaan aktivoivat elimistön oman immuunivasteen taisteluun syöpäsoluja vastaan ja toimisivat muun hoidon lisänä. Annamari Rankin tutkimusryhmä haluaa päästä kokeilemaan jo näitä olemassa olevia lääkeaineita sekä uusia entsyymiin kohdistuvia lääkeaineita.

- Etsimme parhaillaan lääkeyhtiöstä yhteistyökumppania, sillä tällainen tutkimus on niin iso kustannuserä, ettei sitä voi tutkimusapurahoilla toteuttaa, Ranki kertoo.
Uusia lääkkeitä tarvitaan ja hoidot ovatkin muuttuneet tutkimuksen myötä. Iholymfooman hoidossa on tärkeää edetä askel askeleelta: miedoimmilla hoidoilla aloitetaan ja säästetään potilaan immuunivastetta. 
 

Veritestiä kehitetään


Tryptofaania hajottavien entsyymien lisäksi Rankin tutkimusryhmä selvitti, mitä kaikkia muita tryptofaanin aineenvaihduntatuotteita voidaan verenkierrosta löytää. Tavoitteena on kehittää testi, jolla pystytään tarkentamaan potilaan ihon T-solulymfooman ennustetta.

- Testin avulla voisimme tietää, ketkä imusolusyöpää sairastavista tarvitsisivat tarkempaa seurantaa ja jopa hoitosuosituksia tehokkaampaa hoitoa, Annamari Ranki kertoo.

Seerumitestin jatkotutkimukset ovat parhaillaan käynnissä laajemmalla potilasjoukolla. Siinä hyödynnetään vastikään käyttöön saatua laaturekisteriä, johon on kirjattuna kaikki HUS:ssa hoidetut iholymfoomapotilaat.
 
 
Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäs ihmisten arkea.
 
Teksti: Teija Riikola
Tulosta
24.7.2017 11:49