Etusivu » HUS-tietoa » Uutishuone » Juuri julkaistu: Emättimen kiputilojen syyt avautuvat

Juuri julkaistu: Emättimen kiputilojen syyt avautuvat

Emättimen kiputilojen arvoitus on vähitellen selviämässä: kyse ei ole psyykkisestä ongelmasta, vaan todennäköisesti niiden taustalla ovat muutokset kipeän kudoksen hermotuksessa.
 

​Osa naisista on kärsinyt kautta aikojen emättimen aukon kiputiloista tai kosketusarkuudesta eli vulvodyniasta. Sen oireita ovat kirvely tai kuumotus ja kosketuksesta johtuva tai jatkuva kipu, joka voi aiheuttaa myös lantion alueen kouristuksia ja toimintahäiriöitä. Oireet voivat vaikeuttaa suuresti arkea ja sukupuolielämää.

Vulvodyniasta kärsii ainakin jossain elämänvaiheessa eri tutkimusten mukaan 8-18 prosenttia naisista. Vain murto-osa näistä naisista saa oikean diagnoosin ja sitäkin harvempi hoitoa. Näiden hyvin moninaisten oireiden syitä on viime vuosina selvitetty tutkimuskeskuksissa Yhdysvalloissa ja Euroopassa sekä professori Jorma Paavosen perustamassa HUS:n Naistenklinikan Vulvapoliklinikassa.

- Vulvodyniaa pidetään osin edelleenkin asiaa tuntemattomien lääkärien ja varsinkin maallikoiden keskuudessa psyykkisenä ongelmana, mitä se ei missään nimessä ole, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Päivi Tommola sanoo.

Tommola valmistelee yksityisen vastaanottotyönsä ohessa parhaillaan väitöskirjaa vulvodynian vaikeasta alatyypistä, vestibulodyniasta, jossa emättimen eteisen kosketuskipu aiheuttaa hankalaa yhdyntäkipua ja saattaa estää sukupuolielämän kokonaan.

Tiedetään, että pitkäaikainen yhdistelmäehkäisypillereiden käyttö ja toistuvat hiivasienitulehdukset voivat lisätä vestibulodynian riskiä. Mutta miksi?

Taustalla tulehdustila

Emättimen ja sen eteisen limakalvojen rakennetta ja toimintaa on tutkittu hämmästyttävän vähän. Kaksi vuotta sitten tutkimusryhmä, johon myös Päivi Tommola kuuluu, selvitti emättimen eteisosan rakennetta. Emättimessä on omanlaisensa kudos samanlaisine immuunijärjestelmineen kuin esimerkiksi suun ja suoliston limakalvoissa. Vestibulodynia-potilaiden kudosnäytteissä tämä imukudos oli tulehdustilan seurauksena aktivoitunut.

Tarina jatkui joulukuussa arvostetussa American Journal of Obstetrics and Gynecology-tiedelehdessä julkaistussa artikkelissa. Tommola ryhmineen nimittäin havaitsi, että mitä enemmän potilaan immuunikudos on aktivoitunut, sitä enemmän emättimen suulla on aivan solukon pinnalle asti ulottuvia hermosäikeitä, jotka vievät kipusignaalia selkäydinkanavan kautta aivokuorelle. Juuri tämä saattaa aiheuttaa poikkeavan, terävän kivun aistimuksen.

- Vestibulodynian oireet saattavat siis syntyä emättimen immuunijärjestelmän pitkäaikaisesta hälytystilasta, lisääntyneestä hermosäietiheydestä ja poikkeavasta hermojen toiminnasta. Pitkittynyt kudostulehdustila voi siis saada hermot toimimaan normaalia voimakkaammin.

Tommola arvelee, että joiltakin potilailta saattaa löytyä myös geenimuutoksia kipuvälittäjäaineiden toimintaa säätelevissä geeneissä, mikä voimistaa kiputuntemusta.

Taipumus kudostulehdusreaktion pitkittymiseen saattaa olla periytyvää. Myös luonnollisen estrogeenin puute kudoksissa voi altistaa kudostulehduksen voimistumiselle, sillä estrogeenilla on tulehdusta sääteleviä vaikutuksia. Tämä puolestaan saattaa selittää yhdistelmäehkäisypillereiden vestibulodynia-riskiä lisäävän vaikutuksen.

- Tarkoituksena on jatkaa kivun mekanismien tutkimista eri menetelmin, kunhan tutkimusrahoitus varmistuu. Kudokset odottavat värjättyinä ja valmiina, Tommola sanoo.

Oireisiin hoitoa

Vestibulodynia heikentää elämänlaatua ja saattaa aiheuttaa ahdistusta ja masennusta, jopa yksinäisyyttä ja eristäytymistä. Oireista kärsivän tulisi siis hakeutua hoitoon, sillä oireisiin vaikuttavia hoitomenetelmiä on.

- Ensin lopetetaan yhdistelmäehkäisypillereiden käyttö, jos se vain on mahdollista. Pelkkä yhdistelmäehkäisyn lopettaminen lievittää olennaisesti oireita 15 prosentilla potilaista, Päivi Tommola kertoo.

- Lisäksi hoidetaan mahdollinen hiivasienitulehdus pois ja aloitetaan tarvittaessa pitkäaikainen estohoito. Huolehditaan myös limakalvojen perushoidosta sekä opastetaan välttämään kireitä vaatteita ja voimakkaasti hajustettuja pesuaineita. Tarvittaessa otetaan käyttöön puudutusgeeli tai kipua lievittävä voide. Lihaskramppeja voidaan helpottaa fysioterapialla ja rentoutuksella. Mikäli näistä hoidoista ei ole apua, aloitetaan hermokipulääkitys.

Oireiden jatkuessa otetaan harkintaan leikkaushoito, jossa emättimen aukolta poistetaan kivuliasta kudosta. Tällöin kipu helpottaa olennaisesti 90 prosentilla potilaista ja reilu kolmannes saavuttaa täydellisen kivuttomuuden.

LINKKI artikkeliin: Immune activation enhances epithelial nerve growth in provoked vestibulodynia

Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäs ihmisten arkea.

Teksti: Teija Riikola

Tulosta
6.2.2017 9:20