Etusivu » HUS-tietoa » Uutishuone » Jo 10 000 elinsiirtoa Suomessa - elinsiirtoja voidaan tehdä yhä vanhemmille

Jo 10 000 elinsiirtoa Suomessa – elinsiirtoja voidaan tehdä yhä vanhemmille

Munuaissiirrot aloitettiin Suomessa vuonna 1964. Sitä ovat seuranneet maksan-, sydän-, keuhkon-, suolen- ja haimansiirrot sekä kasvojen kudosten siirrot. Tänä syksynä Meilahden sairaalassa on tehty maamme kymmenestuhannes elinsiirto.
 
Elinsiirroista on tullut vakiintunut osa terveydenhoitoa ja yksi tehokkaimmista kroonisten elinsairauksien hoitomuodoista. Elinsiirto voi pelastaa potilaan hengen myös monissa akuuteissa tilanteissa. Suurin osa elinsiirron saaneista henkilöistä elää kymmeniä vuosia elämää, joka vastaa muun väestön elämänlaatua.
 
– Lähes 7600 munuaissiirron ansiosta yhteiskunta on myös säästänyt dialyysikustannuksissa yli miljardi euroa, kertoo ylilääkäri, linjajohtaja Helena Isoniemi HUS Vatsakeskuksesta.
 
Elinsiirtojen määrä on kasvanut melko tasaisesti vuosittain. Tämän vuoden aikana on elinsiirtoja tehty joulukuun alkuun (2.12.2018) mennessä jo 379.  Vastaava määrä koko vuonna 2017 oli 374.  Eniten on tehty munuaissiirtoja, joita on tämän vuoden aikana tehty jo 228. Maksansiirtoja on tehty 63, ja sydänsiirtoja jo ennätykselliset 47 tänä vuonna. Viime vuonna sydänsiirtoja tehtiin 26 kappaletta. Lisäksi HUSin elinsiirtoyksikkö tekee haiman- ja keuhkonsiirtoja, sekä jonkin verran suolen- ja kasvokudoksen siirtoja.
 
laparoskoop_ maksa_huhtikuu2017.jpg
Elinsiirtojen tulokset ovat parantuneet koko ajan merkittävästi. Nykyisen ennusteen mukaan vuosi leikkauksen jälkeen on elossa 90–95 prosenttia elinsiirtopotilaista. Kymmenen vuoden ennuste on 70–85 prosenttia. Kansainvälisissä vertailuissa Suomen tulokset ovat huippuluokkaa.
 
Luovuttajien määrä kasvussa
Elinsiirtojen määrä riippuu aina luovuttajien määrästä. Luovuttajien määrä on kasvanut vuosittain, tosin hitaasti. Myös elävien munuaisluovuttajien määrä on kasvanut. Vuonna 2018 arvio elävistä munuaissiirron luovuttajista on 32 luovuttajaa. Elävien luovuttajien saamista helpottava lakialoite on parhaillaan eduskunnassa ja se on saanut huomattavaa kannatusta, mutta viivästynyt soten takia.
 
Yhä vanhemmat hyötyvät elinsiirroista
Elinsiirtoja tehdään kaiken ikäisille potilaille.
– Nykyään yhä vanhemmille tehdään elinsiirtoja hyvin tuloksin, joskin luovuttajan iällä on vaikutusta tuloksiin. Elinsiirtopotilaat ovat nyt paremmassa kunnossa kuin ennen, ja se mahdollistaa elinsiirtojen tekemisen entistä iäkkäämmille, Isoniemi sanoo.
 
Vanhin tämänhetkinen munuaissiirtopotilas oli siirtohetkellä 81 vuotta. Vanhin maksansiirtopotilas on ollut 74 vuotta ja sydän- sekä keuhkosiirto-potilas 71 vuotta. Siirrännäisten toiminta-ajat ovat myös huomattavan pitkiä, esimerkiksi munuaisissa 46–49 vuotta (siirrännäinen toimii edelleen), maksassa 34 vuotta ja sydämessä 30,5 vuotta (siirrännäiset toimivat edelleen).
 
 
Elinsiirtopotilas voi elää normaalia elämää
Suomen 10 000 elinsiirron kunniaksi järjestetyssä symposiumissa Helsingin Biomedicumissa ääneen pääsivät asiantuntijalääkäreiden lisäksi myös elinsiirtopotilaat itse ja heidän omaisensa.

Tiina Nurmi sai uuden maksan äkillisen sairastumisen ja oman maksan tuhoutumisen seurauksena. Kova halu saada lentokelpoisuus ja lupakirja ovat auttaneet häntä toipumisessa. Tänä vuonna Nurmi iloitsee siitä, että lääkitystä on voitu purkaa ja hän on voinut käydä jo normaalisti töissä. Arki poikkeaa muiden arjesta vain aamulääkkeiden sekä säännöllisten kontrollikäyntien osalta. 
– En aio luovuttaa ennen kuin saan lentolupakirjan. Ei ole mitään syytä, miksen voisi lentää, Nurmi sanoo.

Taitoluisteluvalmentaja Tero Hämäläiselle tehtiin sydämensiirto, jonka jälkeen hän pääsi 7 päivän jälkeen kotiin sairaalasta. 
– Liikkuminen on sujunut siitä lähtien todella hyvin, Hämäläinen kertoo. Hänelle on ollut tärkeää, että hän on voinut myös auttaa muita ja toimia vertaistukijana.
 
Elinsiirtotoiminnan edellytyksenä on toimiva elinluovutussysteemi, jossa HUS tekee yhteistyötä Suomen muiden yliopisto- ja keskussairaaloiden kanssa. Keskussairaaloilla on oleellisen tärkeä rooli esimerkiksi aivokuolleen luovuttajan tunnistamisessa ja hoidossa ennen elinten irrotusta. HUSin elinsiirtokirurgit vastaavat sekä elinluovutus- että elinsiirtoleikkauksista.
 
Lisätietoja:
Helena Isoniemi, HUS Vatsakeskus, helena.isoniemi@hus.fi, p. 050 4270246
Karl Lemström, HUS Sydän- ja keuhkokeskus
Hannu Jalanko, HUS Lasten ja nuorten sairaudet
Tulosta
4.12.2018 15:20