Etusivu » HUS-tietoa » Uutishuone » Hyppy terveystiedon tietoaltaaseen

Hyppy terveystiedon tietoaltaaseen

Terveystietoa halutaan hyödyntää yhä tehokkaammin tutkimuksessa ja hoidossa. Tätä kehitystä tukee HUSin tietoallas, joka avattiin lokakuussa myös HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan ulkopuolisille tutkimusluvan saaneille käyttäjille.
 
HUSin tietoallas on valtava raakadatan säilytyspaikka. Se myös yksi iso loikka HUSin tavoitteessa edelläkävijänä luoda sähköistä terveydenhuoltoa ja sähköisiä järjestelmiä potilaiden hyväksi.
 
Valtava datamäärä halutaan siirtää ja tallentaa yhteen paikkaan. Jo nyt suomalaisiin sähköisiin terveydenhoidon tietojärjestelmiin on tallennettu valtavat määrät sairauksiin liittyvää seurantatietoa.
 
HUSin tietoaltaan uskotaankin parantavan esimerkiksi ennakoivaa sairaanhoitoa ja lääketieteellisiä innovaatioita. Terveysdataa hyödyntävää tekoälyä käytetään jo nyt HUSissa diagnostiikassa, hoidon suunnittelussa ja riskien ennakoinnissa.
 
– HUSin tietoaltaan käyttö ei rajoitu kuitenkaan pelkästään tutkimukseen, vaan sitä tullaan hyödyntämään jatkossa myös HUSin uuden raportointijärjestelmän tiedonlähteenä. Tulevaisuudessa myös kliininen henkilökunta voi käyttää sitä päätöksenteon tukijärjestelmien tietolähteenä, sovellussuunnittelija Kari Laukkanen HUS Tietohallinnosta kertoo.
 

Mitä data-altaasta haetaan?

 

HUSin tietoallas kerää ja tallentaa erityyppistä terveystietoa yhteen paikkaan edelleen jalostettavaksi.

– Raakatietoaltaaseen tuodaan potilastietojärjestelmistä henkilötunnustasoista dataa, josta muodostetaan pseudonymisoitu varastotaso. Hetu- tai pseudonymisoidusta datasta tehdään sitten tutkimusluvasta riippuen tutkimusryhmille tutkijan tietoaltaita, joiden suorituskykyä voidaan lisätä tarpeen mukaan, kehittämispäällikkö Jari Kähkölä HUS Tietohallinnosta toteaa.
 
Raakadata mallinnetaan käyttötarkoituksen mukaisesti. Tietoaltaan teknologiset ratkaisut mahdollistavat sekä rakenteellisen että ei-rakenteellisen tiedon keruun ajantasaisesti. Tutkijat ja lääkärit saavat näin valtavasta raakatietomassasta entistä nopeammin irti tarvitsemaansa tietoa.
 
Tietoallas mahdollistaa esimerkiksi potilastietojärjestelmien, laboratoriotietojen ja kuvantamisen datan yhdistelyn tutkimuksia varten.
 

Tietoturva keskiössä

 

HUSin tietoaltaan kaikilta käyttäjiltä edellytetään aina tutkimuslupa. HUSin ulkopuoliset käyttäjät toimivat tutkimuslupaan perustuen HUSin sisäverkosta eristetyllä alueella.
 
HUS Tietohallinnossa tehtiin pitkää päivää ennen kuin tietoallas voitiin ottaa laajempaan käyttöön. On pitänyt esimerkiksi varmistaa, että HUSin tietoallas vastaa tietosuojaan ja lääkinnällisten laitteiden CE-merkintään liittyviä vaatimuksia.
 
Koska HUSin tietoaltaaseen tuodaan potilastietojärjestelmästä dataa, siihen pätevät samat potilastietolait kuin alkuperäiseen potilastietojärjestelmään. Dataa luovutetaan tutkijoille vain tutkimuslupiin perustuen.
 
– Tietoturva on otettu erittäin tarkasti huomioon, koska tietoallas sisältää henkilötunnustasoista tietoa. Pääsy tietoon on HUSin omissa käsissä, Kari Laukkanen täsmentää.
 
Itse isoon raaka-tietoaltaaseen pääsy on rajoitettu vain muutamille pääkäyttäjille.
 
Jari Kähkölä lisää, että tällä hetkellä raakatietoaltaasta eristettyjä sivutietoaltaita on muutamilla tutkimushankkeilla ja Helsingin Biopankilla.
 
Tähän mennessä tietoaltaaseen on integroitu jo parikymmentä HUSin tietojärjestelmää. Joukossa ovat muun muassa laboratorio ja leikkaukset, laaturekistereitä sekä kuvantamisen, patologian ja anestesian järjestelmiä sekä potilastietojärjestelmä.
 
Vuoden 2018 loppuun mennessä pyritään toteuttamaan vielä muutama tietojärjestelmäintegraatio. Ensi vuonna HUSin tietoaltaaseen integroidaan muun muassa Apotti ja Terveyskylä.
 

Vauhtia terveysteknologiaan

 

HUSin tietoaltaan käytön reunat eivät vielä ole näkyvissä. Digitaalista dataa HUSissa on olemassa jo 1980-luvulta lähtien.
 
– HUS on sähköisten terveydenhuollon tietojärjestelmien edelläkävijä. Kun meillä on jo valtava tietomassa koottuna yhteen paikkaan HUS-tietoaltaaseen, aikaa ei tarvitse enää käyttää tiedon hakemiseen eri järjestelmistä. Haluamme näin vauhdittaa myös terveysteknologisia innovaatioita, joilla voi olla kansainvälistä kiinnostusta, HUSin kehitysjohtaja Visa Honkanen sanoo.
 
Tulevaisuudessa terveysdatan uskotaan hyödyttävän paitsi yksittäisiä potilaita, myös koko yhteiskuntaa tarjoamalla ratkaisuja sairauksien ennakointiin.
 
Ennen tätä HUS Tietohallinnossa aletaan tosissaan tutkia ostoslistan laatimista tutkijoiden työn helpottamiseksi.
 
– Tavoitteena on luoda digitaalinen palvelukatalogi. Muutaman vuoden kuluttua tutkijoilla olisi mahdollisuus tarkistaa tästä ”shoppailulistasta”, löytyisikö HUSin tietoaltaasta juuri heidän tutkimukseensa sopiva n-määrä tutkimuspotilaita, Laukkanen ja Kähkölä visioivat.
 

HUS-tietoallas pähkinänkuoressa

 

HUSin tietoallas on yksi iso raakadatan säilytyspaikka, joka on toteutettu MS Azure Data Lake -teknologialla.
 
Raakatietoaltaaseen tuodaan potilastietojärjestelmistä henkilötunnustasoista dataa. Siitä muodostetaan pseudonymisoitu varastotaso, josta tehdään tutkimus-ryhmille tutkijan tietoaltaita.
 
Tutkijat saavat tutkimuslupaan perustuen käyttöönsä yksilötason käsittelemätöntä potilastietoa tieteelliseen tutkimukseen, hoitoprosessin ohjaukseen, kehitystyöhön ja laadunvalvontaan.
 
Kehitystyö alkoi Sitran Isaacus-esitietohankkeessa. HUS Tietohallinto toteutti siinä pilvipohjaisen tietoaltaan, johon integroitiin HUSin potilastietojärjestelmiä.

Lisätietoja:

Kari Laukkanen, sovellussuunnittelija HUS-Tietohallinto, kari.laukkanen@hus.fi, puh.
Jari Kähkölä, kehittämispäällikkö HUS-Tietohallinto, jari.kahkola@hus.fi, puh. 040 673 4228
Anne Pitkäranta, tutkimusjohtaja, HUS Yhtymähallinto, anne.pitkaranta@hus.fi, puh. 040 643 0511,
 
Teksti: Vuokko Maria Nummi
Tulosta
5.12.2018 11:08