Etusivu » HUS-tietoa » Uutishuone » Hereillä vai nukutettuna aivokasvainleikkaukseen?

Hereillä vai nukutettuna aivokasvainleikkaukseen?

 

Yleisimmän aivokasvaimen gliooman poistaminen kokonaan ei useinkaan ole mahdollista. Silloin kirurgisessa hoidossa tavoitellaan mahdollisimman kattavaa kasvaimen poistoa pyrkimällä kuitenkin pienimpään mahdolliseen toiminnalliseen haittaan. ​Luotettavin keino kielellisten ja kognitiivisesti tärkeiden alueiden paikantamiseksi ja suojaamiseksi on leikkauksen suorittaminen potilaan ollessa hereillä.

 
Aivojen tukisolukasvain eli gliooma on tavallisin aivokudoksesta itsestään lähtöisin oleva pahanlaatuinen kasvain. Sellainen todetaan vuosittain noin 500 suomalaisella, ja siihen voi sairastua missä iässä tahansa.
 
- Glioomaan ei ole vielä parantavaa hoitoa, mutta parhaalla nykyaikaisella hoidolla, leikkauksella, sädehoidolla ja solunsalpaajalääkityksellä, taudin etenemistä voidaan jarruttaa merkittävästi, kertoo osastonylilääkäri, dosentti Aki Laakso HYKS Neurokirurgiasta.
 
Koska glioomat kasvavat aivokudoksessa hermosolujen seassa ilman tarkkaa rajapintaa kasvaimen ja terveen aivokudoksen välillä, on leikkaushoidossa tärkeää aiheuttaa potilaalle mahdollisimman vähän toiminnallista haittaa.
 
- Tämän tavoitteen saavuttamiseksi meillä on HUS:ssa käytössä useita uusia, nykyaikaisia toisiaan täydentäviä teknologioita, mainitsee Laakso.
 
Potilaalle voidaan tehdä ennen leikkausta navigoitu transkraniaalinen magneettistimulaatiotutkimus (nTMS), jolla voidaan paikantaa aivokuoren motoriikasta ja puheesta vastaavat alueet. Diffuusiotensorikuvauksella (DTI) voidaan puolestaan kuvantaa toiminnallisesti tärkeiden aivoalueiden väliset hermoratayhteydet.
 
Molempien tutkimusten tuottamat tiedot voidaan siirtää neuronavigaattorille, joka paikantaa leikkauksen aikana kirurgin instrumenttien sijainnin ja mikroskoopin näyttämän alueen suhteessa potilaan magneettikuviin. Neuronavigaattori kykenee heijastamaan kasvaimen ääriviivat ja toiminnallisten alueiden sijainnin neurokirurgin nähtäväksi mikroskoopin okulaareihin.
 
Leikkauksen aikana motorisista ja puhetoiminnoista vastaavat aivokuoren alueet sekä niistä lähtevät hermoratayhteydet voidaan paikantaa sähköstimulaatiolla (DCS).
 
Motorisia vasteita voidaan seurata potilaan ollessa nukutettuna, mutta puhevasteiden arvioimiseksi leikkaus voidaan suorittaa potilaan ollessa hereillä puhealueiden testausta ja monitorointia varten.
 
Aivojen valveleikkauksista Suomessa on tehty suurin osa HYKS Neurokirurgiassa, viime vuosina noin 30 potilaalle. Aiheesta on juuri julkaistu ensimmäinen suomalainen katsaus Duodecim-lehdessä.
 
Potilaiden kokemukset leikkauksista ovat olleet pääsääntöisesti hyvin myönteisiä. On harvinaista, että potilas kieltäytyy valveleikkauksesta, kun asia esitetään hänelle perustellen ja hyvissä ajoin.
 
Uudet leikkaustekniikat ja teknologioiden kehittyminen antavat uutta toivoa potilaille, joiden aivokasvaimia vielä joitain vuosia sitten olisi pidetty liian riskialttiina leikattavaksi. Nykyään pystytään myös usein hoitamaan uusivia kasvaimia samoilla tekniikoilla.
Tulosta
29.3.2018 12:48