Etusivu » HUS-tietoa » Uutishuone » HUSin synnynnäisten suonipoikkeavuuksien hoito on korkealla kansainvälisellä tasolla

HUSin synnynnäisten suonipoikkeavuuksien hoito on korkealla kansainvälisellä tasolla

 
verisuoniepämuodostumat Kimmo Lappalainen ja kollegat.jpeg
Kuvassa vasemmalta Annouk Bisdorff-Bresson Pariisin Hôpital Lariboisière -sairaalasta, Kimmo Lappalainen HUSista ja Pär Gerwins Uppsalan yliopistosta.

Vaikeat suoniepämuodostumat ovat korkeatasoista moniammatillista osaamista vaativa potilasryhmä, jonka hoitoihin on HUSissa panostettu sekä kliinisen osaamisen että tutkimuksen keinoin.
Vuosien varrella erikoisosaamista on kehitetty määrätietoisesti etenkin vaikealaatuisten ja harvinaisten suoniepämuodostumien hoidossa.  HUS Harvinaiset suonipoikkeavuudet -ohjelma on pohjoismaiden suurin ja se on jäsenenä European Reference Network:ssä (www.vascern.eu)

HUSin vuonna 2002 perustettu verisuonianomaliatyöryhmä muodostaa moniammatillisen kokonaisuuden, jossa on mukana muun muassa lastenkirurgeja, plastiikkakirurgeja, suu- ja leukakirurgeja, radiologeja, korva- nenä- ja kurkkutautilääkäreitä, ihotautilääkäreitä, silmälääkäreitä, patologi sekä hematologeja ja onkologeja.
HUS Suonianomaliatyöryhmällä on laaja kokemus verisuonipoikkeavuuksien hoidosta lähes parin vuosikymmenen ajalta. Vaikka synnynnäiset suonipoikkeavuudet ovat harvinaisia, tietoa toimivista hoitomuodoista on kertynyt paljon.

Työryhmä on verkostoitunut myös kansainvälisesti. Parhaillaan ylilääkäri Kimmo Lappalaisen vetämään harvinaisten pään- ja kasvojen alueen verisuonipoikkeavuuksiin keskittyneeseen huippuseminaariin on saapunut vieraiksi professori Annouk Bisdorff-Bresson Pariisista ja professori Pär Gerwins Uppsalan yliopistosta.
 

Potilaiden keskittäminen samaan paikkaan auttaa kehittämään hoitoja


Per Gerwinsin mukaan HUSin etu on järjestelmä, joka saattaa suuren määrän suonianomaliapotilaita samaan paikkaan saamaan hoitoa. Tätä mieltä on myös lastenkirurgi Päivi Salminen, joka vetää HUS Harvinaiset suonipoikkeavuudet -ohjelmaa.

- Olemme tavallaan kansallinen konsultaatiokeskus, jonne lähetetään potilaita kaikkialta Suomesta. Pidämme säännöllisesti potilaiden hoitoa koskevia kokouksia ja meillä on hyvä harvinaissairauksien rekisteri, hän sanoo.

Kasvojen ja kaulan alueen verisuoniepämuodostumiin erikoistunut Annouk Bisdorff-Bresson toteaa, että tällainen järjestelmä mahdollistaa myös korkeatasoisen akateemisen tutkimuksen. Pär Gerwins nyökkää vieressä ja lisää, että ”kansainvälisestä yhteistyöstä ja tietojen vaihdosta hyötyvät kaikki, loppupelissä eniten potilaat.”

Väitöskirjalinkit:
 
Tulosta
14.9.2018 15:33