Etusivu » HUS-tietoa » Uutishuone » HUS, Helsingin yliopisto ja Pfizer solmivat kumppanuussopimuksen uusien lääkehoitojen tutkimuksen kehittämiseksi

HUS, Helsingin yliopisto ja Pfizer solmivat kumppanuussopimuksen uusien lääkehoitojen tutkimuksen kehittämiseksi

HUS, Helsingin yliopisto ja Pfizer ovat solmineet kumppanuussopimuksen, jonka tavoitteena on kehittää lääketutkimusta Suomessa. Yhteistyötä tehdään muun muassa lääkehoitojen vaikuttavuuden, täsmälääkkeiden kehittämisen ja geenitutkimuksen alueilla.
 
Helsingin yliopiston ja HUS:n yhteisellä Academic Medical Center -kampuksella tehdään tiivistä yhteistyötä lääketieteen, potilaiden ja suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. HUS:n ja Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan lisäksi kampuksella toimii yliopiston HiLIFE-erillislaitokseen kuuluva Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM).

Lääkekehitystä tehdään yhä useammin akateemisen tutkimuksen ja lääketeollisuuden välisenä yhteistyönä. Se avaa mielenkiintoisia näkymiä tulevaisuuteen ja tähtää muun muassa lääkehoitojen kehittämisen nopeuttamiseen. HUS, Helsingin yliopisto ja Pfizer ovat solmineet kumppanuussopimuksen, jonka myötä on käynnissä useita yhteishankkeita liittyen esimerkiksi kliinisiin tutkimuksiin, terveystiedon tietoturvalliseen hyödyntämiseen ja täsmälääkkeiden kehittämiseen.

Uuden lääkkeen kehittäminen vie 10–15 vuotta ja maksaa keskimäärin jo kaksi miljardia euroa. Kliinisissä lääketutkimuksissa tutkitaan uusien lääkkeiden tehoa ja turvallisuutta. Kliiniset tutkimukset ovat kalliita, ja lääkekehitys saattaa epäonnistua tutkimusten loppuvaiheessakin mm. odottamattomien haittavaikutusten vuoksi.

Genomitiedon hyödyntäminen tarjoaa uudenlaisen mahdollisuuden ennakoida lääkkeen haittavaikutuksia ja vähentää epäonnistumisen riskiä kehityksen myöhäisemmässä vaiheessa. Suomessa on erinomaiset mahdollisuudet genomitiedon hyödyntämiseen, ja kansallinen genomistrategia luo puitteet genomitiedon hyödyntämiselle myös tuotekehityksellisessä tutkimuksessa.

Suomi ainutlaatuinen maa geenitutkimukselle

Genomitieto on erityisen arvokasta, kun se voidaan yhdistää terveystietoihin. Biopankit ja niiden toimintaa säätelevä biopankkilaki tuovat tässä Suomelle erinomaisen kilpailuedun tavoiteltaessa kansainvälisiä tutkimusinvestointeja.

- Suomalaisen väestön geeniperimä ja tutkimusmyönteisyys tarjoavat ainutlaatuiset puitteet geenitutkimukselle, kertoo professori Aarno Palotie Suomen molekyylilääketieteen instituutista.

Palotien mukaan on arvioitu, että genomitietoa hyödyntämällä voitaisiin jopa puolittaa lääkkeen kehitykseen liittyvä epäonnistumisen riski. Pfizer onkin jo yhdessä kolmen muun lääkeyrityksen kanssa rahoittamassa Palotien johtamaa geenitutkimushanketta.

Terveystiedon tietoturvallinen hyödyntäminen edesauttaa paitsi geenitutkimusta myös sairauksien ominaispiirteiden ja potilaan kokeman tautitaakan ymmärtämistä. Tässä HUSin kehittyvät tietovarannot luovat erinomaiset edellytykset myös lääkekehitystä tukevalle tutkimukselle.

- HUSin tavoite on olla johtava terveystiedon hyödyntäjä, mikä mahdollistaa sekä hoitojen vaikuttavuuden arvioinnin että uusien hoitomuotojen kehittämisen. Tämä voidaan toteuttaa potilaan tietosuojaa vaarantamatta kehittyneessä toimintaympäristössä, kertoo HUSin kehitysjohtaja Visa Honkanen.

- Suomessa on erinomaista osaamista erityisesti yksilöllisten lääkehoitojen kehittämisessä ja haluamme tukea ja viedä alaa eteenpäin. Tavoitteena on saada Suomeen entistä enemmän sekä kliinisiä tutkimuksia että muita tutkimusinvestointeja, toteaa Pfizer Oy:n lääketieteellinen johtaja Jaakko Parkkinen.
Tulosta
20.4.2017 10:58