Etusivu » HUS-tietoa » Uutishuone » Amputaatiotyngän uudelleenhermotus parantaa sähköproteesin toiminnallisuutta

Amputaatiotyngän uudelleenhermotus parantaa sähkökäden toiminnallisuutta

HUSissa tehtiin elokuussa Suomen ensimmäinen TMR-toimenpide. Se helpottaa myoelektristä yläraajaproteesia käyttävien potilaiden arkielämän toimintoja.
 

- TMR-toimenpide (targeted muscle reinnervation) mahdollistaa aiempaa toiminnallisemman sähköproteesin käytön, kun amputaatiotyngästä proteesiin tulevien lihassignaalien määrää saadaan lisättyä, kertoo käsikirurgian erikoislääkäri, dosentti Eero Waris.

Tyypillisesti sähköproteesia saadaan olkavarsitason amputaatiotyngästä ohjattua vain kahdella lihassignaalilla, mutta kohdennetun lihaksen uudelleenhermotuksen jälkeen signaalien määrä saadaan nostettua viiteen. 

- Tällä tavoin kyynärnivelen, rannenivelen ja tarttumisotteen aktivointi onnistuu myoelektisessa proteesissa yhtaikaisesti ja proteesin käytöstä tulee intuitiivisempaa, sanoo plastiikkakirurgian erikoislääkäri Ian Barner-Rasmussen. 

TMR-toimenpide vähentää tutkimusten mukaan myös amputaatiotyngässä tyypillisesti esiintyvää hermokipua ja aavesärkyä. Toimenpide voidaan tehdä vuosien tai vuosikymmenienkin päästä amputaatiosta, amputaation ei tarvitse olla tuore.

TMR-toimenpiteenä kuvattiin maailmalla kymmenen vuotta sitten ja tämän jälkeen menetelmää on kehitetty ja sen hyötyjä potilaille on tutkittu maaillmalla aktiivisesti, ja sen käytöstä on saatu hyviä tuloksia yhdessä kehittyvän proteesiteknologian kanssa.​

TMR-menetelmän käyttöönotosta HUSissa vastaa yläraajaprotetisaatioon, kohdennettuun lihaksen uudelleenhermotukseen ja sen kuntoutukseen perehtynyt moniammatillinen tiimi. Siihen kuuluu plastiikkakirurgi, käsikirurgeja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti ja apuvälineteknikko. 


Valtaosa yläraajan amputaatioista tapaturmaperäisiä


Yli 80 % yläraajan amputaatioista tehdään vaikean tapaturman vuoksi silloin, kun irronneen raajan uudelleenistutus eli replantaatio ei ole mahdollista tai kun lopputulos amputaatiotyngällä ja yksilöllisesti suunnitellulla proteesilla muuten arvioidaan uudelleenistutusta paremmaksi vaihtoehdoksi. Rannetason ja sitä ylemmän tason yläraaja-amputaatioiden vuosittainen ilmaantuvuus on Suomessa pieni. HUS:ssa tehdäänkin vuosittain vain muutamia rannetason tai sitä ylemmän tason yläraaja-amputaatioita.

Yläraajan protetiikka on kehittynyt voimakkaasti viime vuosina uuden teknologian myötä. Moderneilla myoelektrisilla yläraajaproteeseilla voidaan helpottaa erityisesti kaksikätisyyttä vaativia tehtäviä.


HUSin käsikirurgian yksikköön Töölön yksikköön on keskitetty vaativimmat käsikirurgiset toimenpiteet koko Suomen alueelta. Yksikössä tehdään mm. tapaturmaperäisten olkahermopunosvaurioiden vaativia korjauk​​sia, neliraajahalvauspotilaiden yläraajan toiminnallisuutta parantavia leikkauksia, replantaatioita eli käden osien uudelleenistutuksia ja laajojen kudostuhojen korjauksia. 

H
USin plastiikkakirurgian yksiköissä Töölön ja Jorvin sairaaloissa tehdään mm. tapaturmien aiheuttamien kudospuutosten korjausleikkauksia, rintasyövän jälkeisiä korjausleikkauksia, hoidetaan kirurgisesti sarkoomia sekä pään ja kaulan alueen kasvaimia.​ Valtakunnallisia vastuita ovat mm. huuli- ja suulakihalkoiden hoito sekä sukupuolen korjausleikkaukset.​
Tulosta
18.9.2018 11:45