Mitä stressi on? 
Miten stressi vaikuttaa?
Miten stressiä voi hoitaa?

Mitä stressi on?

Stressi on kiihtymistila, joka alkaa usein psyykkisenä ja johtaa myös elimistön kiihtymiseen. Mikä tahansa ihmistä kiihdyttävä asia voi laukaista stressin. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi suuret elämänmuutokset, kuten avioero, läheisen kuolema tai taloudellinen tappio. Myös myönteiset suuret muutokset, kuten rakastuminen, lapsen saaminen tai muutto, voivat aiheuttaa stressiä.

Stressiä voidaan kuvata myös erilaisista paineista aiheutuvaksi ylihälytystilaksi. Se on inhimillinen ja luonnollinen reaktio mahdottomaksi käyneeseen tilanteeseen.

Työstressi määritellään useimmiten ristiriitana työn vaatimusten ja yksilön edellytysten välillä. Stressiä voivat aiheuttaa esimerkiksi työn liian vähäiset tai liian suuret haasteet.

Stressi kuuluu elämään ja voi olla myös positiivinen voimavara. Ihminen kestää lyhytaikaista stressiä, mutta jatkuva kierre aiheuttaa ongelmia.

Miten stressi vaikuttaa?

Kohtuullinen ja lyhytaikainen stressi voi jopa lisätä tarkkaavaisuutta sekä keskittymis- ja suorituskykyä. Kun stressi jatkuu liian pitkään ja on liian voimakasta, ihmisen psyykkinen toimintakyky alenee. Pitkään jatkunut stressi tuo mukanaan unettomuutta, keskittymiskyvyttömyyttä ja muistivaikeuksia. Stressaantunut ihminen voi olla vihainen, jännittynyt, onneton tai turhautunut. Usein stressiin yhdistyy väsymystä, pelkoa ja huolta.

Yleisimmät fyysiset stressioireet ovat verenpaineen ja sydämen sykkeen nousu. Stressaantuneen ihmisen pulssitaso nousee selvästi ja sydän lyö tiheämmin. Osa ihmisistä kokee stressin seurauksena myös muun muassa rytmihäiriöitä. Vuosia jatkunut stressi voi johtaa sydämen vajaatoimintaan tai verenpainetautiin.

Myös vatsavaivat, päänsärky, pyörrytys, krooninen kipu ja epämääräinen fyysisen suorituskyvyn lasku ovat pahenevan stressin merkkejä. Tutkijat myös arvelevat, että stressi vaikuttaa immuunipuolustukseen ja lisää altistumista erilaisille tulehdussairauksille. Fyysisten stressioireiden takana on stressihormonien, kuten adrenaliinin, lisääntynyt tuotanto.

Miten stressiä voi hoitaa?

Stressin sietäminen on hyvin yksilöllistä ja riippuu henkilön yleisestä elämäntilanteesta. Lyhytaikaisen stressin hallinnassa ja purkamisessa auttavat tutut ja arkiset konstit: liikunta, säännöllinen ja terveellinen ruokavalio, riittävä uni, harrastukset ja hyvät ihmissuhteet.

Työssä koetun stressin helpottamiseksi pitäisi pystyä neuvottelemaan työpaikalla oman työn määrästä ja sen rajaamisesta. Riippuu kuitenkin suuresti työpaikasta ja -tehtävistä, missä määrin omaan työhönsä voi vaikuttaa.

Osa stressiä kokevista tarvitsee toipuakseen sairausloman. Monen kohdalla vaaditaan pitkähkö loma ja myös psykologista tukea, jotta toipuminen tapahtuu kunnolla. Suurella osalla suoranaisen burn outin eli loppuunpalamisen kokeneista reaktio on masennus, oli stressin alkuperäinen syy mikä tahansa.
 
Olennaisinta stressin hoidossa on se, että jossakin on tapahduttava muutos. Toivuttuaan henkilön olisi kyettävä ottamaan elämänhallinta takaisin omiin käsiinsä, jotta stressi ei toistu. Esimerkiksi monet työstressiä kokevat jättävät lomansa pitämättä. Tällaisen henkilön olisi toipumisen jälkeen päästävä työssään sellaiseen rytmiin, johon kuuluvat myös normaalit loma-ajat.

Jos havaitsee itsessään merkkejä pahenevasta stressistä, on hyvä hakeutua työterveyshoitoon tai omalle terveysasemalle.