Mitä närästys on? 
Miten hakeutua hoitoon?
Miten närästystä hoidetaan?

Mitä närästys on?

Suurin osa ihmisistä kärsii ajoittain jonkinasteisista vatsavaivoista. Närästys on yksi yleisimmistä vatsavaivoista. Sitä arvioidaan esiintyvän ajoittain jopa yli 30 prosentilla suomalaisista.

Närästys on oire, jonka aiheuttaa refluksi eli mahanesteen takaisinvirtaus ruokatorveen. Ruokatorven refluksitaudilla tarkoitetaan mahasisällön nousua toistuvasti ruokatorveen sekä siitä syntyviä oireita.

Närästys on usein kiusallista, mutta vaaratonta. Joskus se voi olla merkki vakavastakin sairaudesta. Pitkään jatkuva tai usein toistuva närästys kannattaa aina tutkituttaa.

Ihmiset kuvaavat närästystä eri tavoin. Se voi tuntua kipuna tai poltteena rintalastan takana tai ylävatsan kipuna, kirvelynä tai paineena. Siihen voi liittyä myös kurkunpään ärsytystä, kurkkukipua tai pitkittynyttä yskää. Lievä närästys saattaa tuntua pelkkänä kaiverruksena rintalastan alaosan seudulla. Ilkeäksi muuttuessaan kaiherrusta kuvataan poltteeksi ja korvennukseksi. Ihmistä röyhtäyttää, ruokatorvea polttaa ja suuhun nousee hapanta nestettä tai karvas maku.

Ihmisen ruokatorven ylä- ja alapäässä on sulkijat, jotka säätelevät ruoansulatuskanavan toimintaa huolehtimalla paine-eroista. Alemmassa sulkijassa paine on matala ja sen tehtävä on estää mahahappoja nousemasta ruokatorveen. Alasulkijan pitokyky voi ylittyä eri syistä, jolloin hapanta mahanestettä pääsee nousemaan ruokatorveen.

Närästysoire syntyy, kun mahaneste ruokatorveen noustessaan aiheuttaa siellä ärsytystä. Tällaista mahanesteen takaisinvirtausta esiintyy normaalistikin. Närästysoireita ilmenee, kun takaisinvirtaus on tavallista runsaampaa ja pitkäkestoisempaa. Oireen syntyminen on kuitenkin yksilöllistä ja toisia närästää herkemmin.

Monen tekijän tiedetään altistavan närästykselle. Ehkä yleisin syy on tiedostamaton ilman nieleminen, joka aiheuttaa ruokatorven alemman sulkijalihaksen aukeamisen ja happaman mahan sisällön nousun ruokatorveen. Ilman nielemiseen liittyy usein närästyksen lisäksi röyhtiminen, vatsan turvottelu ja ilmavaivat. Ilman nielemistä  lisäävät muun muassa stressi, ruuan hotkiminen, hiilihapotetut juomat ja purukumin pureskelu. Ylipaino lisää painetta vatsassa ja myös närästystaipumusta. Närästys on yleistä raskauden aikana. Närästysilmiö saattaa lisääntyä myös iän myötä.

Tupakointi, ylensyönti, jotkut lääkeaineet, alkoholi, eritoten valkoviini, sekä rasvainen ja vähäkuituinen ruoka voivat myös aiheuttaa närästystä. Samoin närästystä voivat aiheuttaa tietyt elintarvikkeet, kuten kaalit, sipuli, paprika, palkokasvit kaasunmuodostajina ja suklaa. Kumartelu, etukumara työasento, makuuasento ja kiristävät vaatteet voivat laukaista närästyksentunteen tai pahentaa sitä.

Miten hakeutua hoitoon?

Kun närästää, hakeudutaan ensin omalle terveysasemalle. Siellä pystytään tekemään usein riittävät tutkimukset ja antamaan tarvittava hoito närästysoireeseen.
 
Mikäli närästykseen liittyy muita oireita, kuten nielemisvaikeuksia, anemiaa tai ruokatorven ulkopuolisia oireita, kuten äänen käheyttä tai pitkittynyttä yskää, on tähystystutkimus tarpeen. Siinä nähdään ruokatorven, mahalaukun ja ohutsuolen limakalvojen tila. Samalla voidaan tarvittaessa ottaa erilaisia näytteitä.
 
Tähystystutkimusta varten potilas lähetetään erikoissairaanhoitoon paikkakuntansa perusterveydenhuollon konsultaatiopoliklinikoille ja niiden gastroenterologian poliklinikoille tai oman sairaanhoitoalueensa HUS-sairaalaan. Niillä on valmiudet tarkkoihin tutkimuksiin ja hoitoon.

Tarvittaessa voidaan tutkia ruokatorven 24 tunnin pH-mittauksella hapon nousua ruokatorveen. Ruokatorven manometria mittaa ruokatorven supistustoimintaa.

Jos potilas tarvitsee tutkimuksia ja hoitoa, joita perusterveydenhuollon poliklinikoilla tai sairaanhoitoalueiden sairaaloissa ei ole tarjolla, hänet voidaan lähettää Helsingissä Meilahden sairaalassa sijaitsevaan Gastroenterologian klinikkaan. Se palvelee koko HUS-piiriä erityisen vaativassa erikoissairaanhoidossa.

Miten närästystä hoidetaan?

Närästyksen hoito alkaa tarkalla tautihistorialla. Oireena närästystä hoidetaan elämäntapojen ja ruokavalion muutoksilla sekä lääkkeillä. Lääkäri voi oireiden perusteella määrätä lyhytaikaisen lääkityksen. Potilasta neuvotaan käyttämään lääkitystä omatoimisesti ja hakemaan pienin annos, joka pitää oireiston kurissa.

Närästyksen hoidossa pyritään lievittämään närästysoireita, parantamaan mahdollisesti syntyneet tulehdusmuutokset ruokatorven limakalvolta sekä estämään oireiden uusiutuminen ja komplikaatioiden syntyminen.

Närästyksen ilmaantumista voi itse ennaltaehkäistä muun muassa noudattamalla monipuolista ja säännöllistä ruokavaliota, syömällä kuitupitoisia ja vähärasvaisia ruokia, välttämällä oireita aiheuttavia ruoka-aineita sekä syömällä hyvin pureskellen pieniä määriä kerrallaan. Mahalaukun limakalvoja ärsyttäviä aineita, kuten alkoholia, kahvia ja tupakkaa kannattaa välttää. Ylipainoiset voivat laihduttaa.

Kun närästää pahasti, kannattaa myös välttää makuulle menoa, etukumaria asentoja, fyysistä ponnistelua ja kiristäviä vaatteita. Yöaikaista närästystä voi hoitaa kohottamalla sängyn päätyä noin kymmenen senttimetriä, mikä vähentää mahanesteiden valumista ruokatorveen nukkuessa. Närästyksestä kärsivän pitäisi myös välttää stressaantumista ja pyrkiä rauhalliseen elämänrytmiin.

Apteekeissa on lukuisia ilman reseptiä saatavia närästyslääkkeitä. Tällä hetkellä kaikki närästykseen tehokkaasti vaikuttavat lääkkeet vähentävät mahalaukun suolahapon erittymistä, mutta eivät vaikuta närästyksen tavallisimpaan syyhyn eli ilman nielemiseen ja sen laukaisemaan ruokatorvan alasulkijan avautumiseen.

Tarvittaessa refluksitaudin hoitomuotona voidaan käyttää leikkausta. Leikkaukset ovat nykyisin yhä useammin tähystysleikkauksia avoleikkauksen sijaan. Eniten käytetyssä leikkaustavassa mahalaukun yläosa kierretään ruokatorven ympäri. Ruokatorven alaosaan rakennetaan eräänlainen läppämekanismi, joka estää hapon ylösnousun. Mahdollinen palleatyrä korjautuu samalla.

Lisätietoa
Gastroenterologian klinikka