Miten perusterveydenhuolto toimii?
Miten hakeutua erikoissairaanhoitoon?

Miten perusterveydenhuolto toimii?

Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on lasten ja nuorten osalta omaleimainen. Se on järjestelmällistä toimintaa, jossa huolehditaan niin fyysisestä kuin psyykkisestäkin hyvinvoinnista.

Perusterveydenhuollosta vastaavat neuvolat, kouluterveydenhuolto ja terveyskeskukset. Niihin hakeudutaan asuinpaikan ja koulun mukaan. Erikoissairaanhoidosta huolehtii Uudellamaalla HUS. Esimerkiksi koululääkäri voi tilanteen mukaan lähettää potilaan alkuselvittelyyn terveyskeskukseen tai suoraan erikoissairaanhoitoon.

Lastenneuvolan tehtävänä on varmistaa lapsen normaali kehitys sekä poikkeamien kohdalla oikea-aikainen apu. Lasta tutkitaan neuvolassa systemaattisen ohjelman mukaisesti.

Ikäkausitarkastuksissa tutkitaan aina kasvukäyrät ja kuunnellaan sydän. Eri ikävaiheissa suoritetaan eri menetelmin tietyt tutkimukset. Muun muassa kuuloa, näköä, neurologisia ja motorisia toimintoja, puhetta ja henkistä kehitystä seurataan. Osaa poikkeavuuksista voidaan seurata neuvolassa. Tarvittaessa lapsi lähetetään erikoissairaanhoitoon.

Tutkimuksia tekevät sekä terveydenhoitajat että lääkärit. Terveydenhoitajan osuus kasvaa lapsen varttuessa. Neuvolatiimiin kuuluvat myös psykologi, fysioterapeutti ja puheterapeutti. Vanhempia kuunnellaan ja päivähoitajiin pidetään yhteyttä.

Kouluterveydenhuolto jatkaa lapsen kehityksen ja terveydentilan järjestelmällistä seuraamista. Lapsen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja älyllistä kehitystä ja toimintakykyä seurataan. Kouluterveydenhuolto huolehtii kouluyhteisön terveystyöstä, oppilaan yksilöllisestä terveydenhuollosta sekä terveyskasvatuksesta.

Määräaikaistarkastukset tavoittavat kaikki oppilaat. Niissä otetaan huomioon ikä, kehitystaso ja sukupuoli. Koulussa oppilaan tietoihin yhdistetään lastenneuvolan ja vanhempien antamat tiedot, opettajien havainnot sekä terveydenhuollon löydökset. Tietojen perusteella arvioidaan terveysriskit ja suunnitellaan toimenpiteiden toteutus ja seuranta.

Erityistä huomiota vaativat oppilaat, joilla on terveydellisiä riskitekijöitä, kuten perinnöllisiä sairauksia, varhaisia sydäntauteja tai tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Pitkäaikaissairaat, kuten vammaiset, diabeetikot ja mielenterveyshäiriöistä kärsivät, sekä ongelmaiset, kuten oppimis-, puhe- tai syömishäiriöiset lapset kaipaavat myös erityistä seurantaa.

Vastuu kouluterveydenhuollosta on koululääkäreillä ja kouluterveydenhoitajilla. Yhteistyössä ovat mukana opettajat, oppilaat ja vanhemmat. Terveyskeskukseen hakeudutaan silloin, kun esimerkiksi koululääkäri ei ole tavoitettavissa. Ensisijainen paikka on oma terveysasema, jossa on oma terveyskeskuslääkäri. Jos koulu ei ole oman terveysaseman alueella, lapsi otetaan tarvittaessa vastaan muuallakin.

Tavallisia terveysasemalla käynnin syitä ovat esimerkiksi ylähengitysteiden tulehdukset. Terveysasemalla tehtäviä perustutkimuksia ovat esimerkiksi verenkuva, keuhkokuvat ja kilpirauhasen toiminnan ja allergioiden selvittäminen. Tarvittaessa potilas lähetetään erikoissairaanhoitoon.

Miten hakeutua erikoissairaanhoitoon?

Neuvolalääkäri, koululääkäri, terveyskeskuslääkäri tai yksityislääkäri kirjoittaa tarvittaessa lapselle lähetteen erikoissairaanhoitoon. Useissa sairaaloissa on lastenpäivystys. HUS-piirissä lasten ja nuorten vaativasta erikoissairaanhoidosta vastaa Hyksin Lasten ja nuorten sairaala.

Lasten ja nuorten perustason erikoissairaanhoito tapahtuu oman sairaanhoitoalueen sairaalassa. Porvoon, Hyvinkään, Länsi-Uudenmaan ja Lohjan sairaaloissa hoidetaan kaikissa lastentauteja ja niissä on ympärivuorokautinen päivystys. Pääkaupunkiseudulla Jorvin ja Peijaksen sairaaloissa on myös ympärivuorokautinen päivystys. Helsingissä alle 16-vuotiaiden erikoissairaanhoito ja sairaalapäivystys on keskitetty Lasten ja nuorten sairaalaan.

Vaativia tutkimuksia ja hoitoa tarvitsevat lapset ja nuoret lähetetään koko Uudenmaan alueelta Helsinkiin Lasten ja nuorten sairaalaan. Lasten ja nuorten sairaalan Lastenklinikkaan on keskitetty lasten sisätautien ja kirurgian toiminnot. Siellä on ympärivuorokautinen sairaalapäivystys sekä helsinkiläisten terveyskeskuspäivystys terveyskeskusten ollessa suljettuna. Lastenlinnan vastuualueita ovat lasten neurologia ja psykiatria. Auroran sairaalassa huolehditaan lasten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta.

Lastenklinikkaa eniten kuormittavat vaivat ovat päänsärky, sydämen sivuääni, kasvuun liittyvät ongelmat, allergiat ja astma. Vaativissa tapauksissa, joissa tutkimukset, diagnoosi ja hoito tapahtuvat Lasten ja nuorten sairaalassa, alkuselvittelyt ja jatkoseuranta voivat tapahtua potilaan oman sairaanhoitoalueen sairaalassa. Esimerkiksi kasvuhäiriöiden diagnoosi voidaan tehdä oman alueen sairaalassa, mutta kasvuhormonihoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan Lasten ja nuorten sairaalassa.

Lisätietoa
Lasten ja nuorten sairaala