Suomessa tehdään varsinkin munuaisen, maksan, sydämen, keuhkon ja sydänkeuhkon sekä silmän sarveiskalvon siirtoja. Siirtoelimistä on jatkuva pula, ja elinsiirto on monissa tapauksissa ainoa mahdollisuus potilaan terveyden palauttamiseksi.

Ensimmäinen elinsiirto tehtiin Suomessa vuonna 1964. Suomen kaikki elinsiirrot on keskitetty Hyksin sairaaloihin. Aikuisten munuaisiirrot ja maksansiirrot tehdään elinsiirto- ja maksakirurgian klinikassa Kirurgisessa sairaalassa, aikuisten sydän- ja keuhkonsiirrot sydän- ja thoraxkirurgian klinikassa Meilahden sairaalassa ja kaikki lasten elinsiirrot Lastenklinikalla.

Elinluovutuksia koskeva laki muuttui 1.8.2010. Uusittu laki korostaa ihmisen omaa tahtoa hänen elintensä luovuttamiseen toisen ihmisen hoitoa varten. Nyt oletetaan, että elinsiirtoon sopiva vainaja on suostunut elintensä luovutukseen, ellei hänen tiedetä sitä elinaikanaan kieltäneen.

Ennen kuin elinsiirtoon ryhdytään, lääkärin pitää mahdollisuuksien mukaan selvittää, mikä vainajan tahto oli. Jos vainajalla ei ole esimerkiksi elinluovutuskorttia, kysytään tietoja vainajan mielipiteestä hänen omaisiltaan. Jos varmuutta ei saada käytettävissä olevassa ajassa, elinsiirto voidaan silti tehdä.

Aiheesta lisää
Sosiaali- ja terveysministeriö: Elinluovutus
Sosiaali- ja terveysministeriö: Miten voin ilmaista elinluovutustahtoni