Yleisimmät 10 kysymystä

Mitä allergialääkkeitä raskauden ja imetyksen aikana voi käyttää? Voiko antihistamiineja käyttää turvallisesti?

Allergian hoitoon raskauden ja imetyksen aikana suositellaan ensisijaisesti paikallishoitolääkkeitä (nenäsumutteet, silmätipat). Nämä ovat paikallisten oireiden hoidossa yleensä yhtä tehokkaita kuin suun kautta otetut allergialääkkeet. Lisäksi paikallisesti annosteltuna lääkkeestä imeytyy vain vähäinen määrä verenkiertoon, jolloin sikiön altistus jää vähäiseksi, ja vastaavasti imetyksen aikana lääkemäärä maidossa jää mitättömän pieneksi.

 

Antihistamiinit eivät lääkeryhmänä näytä olevan selkeästi vahingollisia sikiön kehityksen kannalta. Jos antihistamiinia tarvitaan, eniten kokemusta on kertynyt loratadiinista ja setiritsiinistä. Molemmat lääkkeet ovat käyttökelpoisia myös imetyksen aikana. Pseudoefedriiniä sisältäviä valmisteita ei suositella ainakaan toistuvaan käyttöön.

Voiko masennuslääkettä käyttää myös raskauden ja imetyksen aikana?

Masennuksen hoitoon on käytössä useita lääkkeitä. Osasta uusia masennuslääkkeitä on kertynyt jo suhteellisen runsaasti kokemusta raskauden aikaisesta käytöstä. Myös lääkkeiden erittymisestä maitoon on kertynyt uutta tietoa. Masennusta ei saa jättää hoitamatta raskauden aikana silloin kun lääkkeellistä hoitoa tarvitaan. Toisaalta lääkkeen käyttöön tulle olla selkeä syy. Ensisijaisesti raskauden ja imetyksen aikana tulisi valita sellainen lääke, jonka käytöstä on jo kertynyt kokemusta. Kuten muutkin keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet, myös masennuslääkkeet voivat aiheuttaa vastasyntyneelle lääkeoireita. Lääkkeet kulkeutuvat sikiöön, ja syntymän jälkeen lapsi joutuu itse selviämään lääkkeen poistamisesta elimistöstä. Jos oireita esiintyy, ne ovat yleensä lieviä, ja poistuvat pääsääntöisesti muutaman päivän kuluessa. Joskus oireet voivat kuitenkin olla vaikeampia, ja voivat vaatia useamman päivän sairaalaseurantaa. Tämän vuoksi masennuslääkkeitä käyttävän äidin tulisi synnyttää sairaalassa, jossa on myös lastenlääkäripäivystys.

 

Masennuslääkkeitä käyttävän äidin kannattaa keskustella oman lääkärin kanssa lääkityksestä jo raskauden suunnitteluvaiheessa. Jos lääke on äidin hoidon kannalta tärkeä, suositellaan pienintä annosta, jolla äiti kuitenkin voi hyvin. Mahdollisuuksien mukaan tulisi pyrkiä välttämään useamman keskushermostoon vaikuttavan lääkkeen yhteiskäyttöä.

 

Osa masennuslääkkeistä pysyy elimistössä pitkään ja voi äidinmaidon mukana saatuna kertyä lapsen elimistöön. Osasta tiedetään niiden erittyvän vain vähäisessä määrin maitoon. Lääkitys on vain harvoin este imetykselle. Imetyksen suhteen pätee sama suositus kuin raskauden aikana: annos tulisi olla pienin, joka kuitenkin on riittävä äidin hoidon kannalta. Lapsen neuvolaseuranta on yleensä riittävä.

Onko luontaistuotteiden käyttö turvallista raskauden aikana?

Luontaistuotteita ja niiden vaikutuksia ei ole tutkittu samoin kuin lääkkeitä. Vakaviakin terveydellisiä haittoja on kuvattu luontaistuotteiden käyttöön liittyen. Pakkauksissa olevat merkinnät eivät myöskään aina vastaa purkissa olevaa sisältöä. Luontaistuotteita ei suositella raskauden aikana edellä mainituista syistä ja siksi, että sikiövaikutuksista ei ole tietoa. Sama koskee imetyksen aikaista käyttöä.

Voiko astmalääkkeitä käyttää myös raskauden aikana?

Astman hoito raskauden aikana on tärkeää: huonossa hoitotasapainossa oleva astma on suurempi riski sikiölle kuin lääkitys. Sisäänhengitettävät astmalääkkeet kuuluvat peruslääkitykseen ja ovat käyttökelpoisia koko raskauden ajan. Astmaa sairastavan äidin kannattaa jo raskauden suunnitteluvaiheessa ottaa yhteyttä hoitavaan lääkäriin lääkityksen suunnittelua ja tarkistamista varten. Periaatteessa astma hoidetaan samoin raskauden aikana kuin ennen raskautta

Join pari lasillista viiniä tietämättä vielä raskaudestani. Olenko voinut vahingoittaa sikiötä?

On tavallista, että tuleva äiti käyttää tilapäisesti alkoholia vaiheessa, jolloin raskaudesta ei ole vielä tietoa. Tällainen vähäinen altistus ennen kuukautisten poisjääntiä ei yleensä aiheuta ongelmia. Asia on toisin, jos alkoholin käyttö on runsasta. Yleisesti ottaen toistuva humalahakuinen käyttäytyminen on selkeä riskitekijä.

 

Jos alkoholin käyttö jatkuu kuukautisten jäätyä pois ja on toistuvaa ja runsasta, lisääntyvät riskit. Keskenmenoriski lisääntyy, ja runsaan alkoholinkäytön jatkuessa alkuraskaudessa riski sikiön kehityshäiriöille ja sikiön alkoholioireyhtymälle (FAS) lisääntyy. Alkoholi vaikuttaa haitallisesti kehittyvään keskushermostoon läpi koko raskauden.

Paras vaihtoehto on jo raskauden suunnitteluvaiheesta lähtien välttää alkoholinkäyttöä.

 

Tupakan haitat?

 

 Äidin raskauden aikaisen tupakoinnin seurauksena sikiö altistuu nikotiinin lisäksi myös useille muille haitallisille yhdisteille, joista osa on myös syöpää aiheuttavia aineita. Raskauden aikainen tupakointi lisää selvästi pienipainoisuuden (syntymäpaino alle 2500g), ennenaikaisuuden (raskauden kesto alle 37 raskausviikkoa), ja sikiökuoleman riskiä. Lisäksi äidin tupakointi raskauden tai imetyksen aikana on yhdistetty kätkytkuoleman riskiin. Lapsen passiivinen altistuminen tupakansavulle lisää myös uuden suomalaisen tutkimuksen mukaan selvästi toistuvan korvatulehduksen riskiä.

Tupakointi pitäisi lopettaa jo raskauden suunnitteluvaiheessa. Raskaus on paras mahdollinen ikinä esiin tuleva syy lopettaa tupakanpoltto kokonaan. Jos tupakoinnin lopettaminen osoittautuu vaikeaksi, nikotiinikorvaushoito on mahdollista toteuttaa myös raskauden aikana. On kuitenkin hyvä muistaa, että nikotiinilla sinänsä voi olla haitallisia vaikutuksia istukan verenkiertoon ja edelleen sikiöön. Hoidon tehosta raskaana olevilla ei myöskään ole näyttöä. Mahdollinen nikotiinikorvaushoito tulee aina toteuttaa lääkärin tai terveydenhoitajan seurannassa. On myös hyvä tietää, että samanaikainen tupakointi ja nikotiinikorvaushoito voivat nostaa nikotiinipitoisuudet hyvinkin korkeiksi, ja siksi tupakointi on kielletty korvaushoidon aikana.

Uudemmista tupakan vierotukseen käytettävistä lääkkeistä on rajoitetusti kokemusta raskauden ajalta, ja mahdollinen hoito tulee aina tapahtua valvotusti.

Voinko remontoida ja maalata vauvan huoneen raskausaikana?
Äiti altistuu töissä liimoille ja liuotinaineille. Voiko työtä jatkaa raskauden aikana?

Maalit voivat sisältää liuotinaineita, jotka voivat olla haitallisia sikiön kehitykselle. Yleensä turhaa altistusta tulee välttää. Vesiliukoisten maalien ei tiedetä olevan erityisen haitallisia.

Liuotinaine -altistukselle on työsuojelulainsäädännössä asetettu enimmäispitoisuudet, ja raskauden aikana sallitut työperäisen altistuksen enimmäispitoisuudet liuotinaineiden osalta ovat huomattavasti pienemmät. Jos äiti altistuu työssään liuottimille tai muille kemikaaleille, jotka ovat mahdollisesti haitallisia, tulisi ensisijaisesti kääntyä oman työterveyshuollon puoleen. Jos käytössä on haitalliseksi luokiteltuja aineita, olisi hyvä selvittää asia jo raskauden suunnitteluvaiheessa mahdollista työtehtävien vaihtoa tai erityisäitiysloma-anomusta silmälläpitäen.

Voinko ottaa rokotuksia raskauden aikana?

Rutiininomaista rokotusta pyritään pääsääntöisesti välttämään raskauden aikana. Jos äidillä kuitenkin on perussairaus, jonka vuoksi hän kuuluu riskiryhmään, voidaan esim. influenssarokotus antaa raskauden aikana, mieluiten ensimmäisen raskauskolmanneksen jälkeen. Influenssarokotus voidaan antaa muillekin kuin riskiryhmässä oleville äideille. Raskauden aikana sairastettu influenssa voi olla erityisen raju ja myös riski jälkitaudeista on suurempi.

 

Odottava äiti tarvitsee myös jäykkäkouristussuojan normaaliin tapaan. Raskaudenaikaiseen rokottamiseen liittyy lähinnä teoreettinen riski. Eläviä viruksia sisältävien rokotteiden käyttö (MPR rokote, keltakuumerokote) käyttö on kuitenkin kielletty raskauden aikana. Vahingossa raskauden aikana annettu rokotus elävällä virusrokotteella ei kuitenkaan ole aihe harkita raskauden keskeytystä. Kertynyt tieto ei viittaa selvään riskiin näissäkään tilanteissa.

 

Imetys ei ole este rokotusten antamiselle.

Hyttyskarkotteet,  hyönteispuremat ja raskaus?

Iholle levitettävistä hyttyskarkotteista ainakin osa voi imeytyä huomattavissakin määrin iholta, joten niiden käyttöä raskaana olevilla ja pienillä lapsilla tulisi välttää. Hyvä keino on pirskottaa esim. Citronella-öljyä vaatteelle - tuoksu riittää karkottamaan hyönteiset. Tropiikkiin matkustettaessa kannattaa muistaa suojaava vaatetus ja malaria, jonka ennaltaehkäisy on tärkeä raskauden aikana. Malarian ennaltaehkäisyyn on olemassa lääkkeitä, joita voi käyttää myös raskauden aikana. Lääkitys ei anna täydellistä suojaa, ja eksoottisiin kohteisiin matkustettaessa voi esiintyä riski muistakin (myös hyönteisten välityksellä) leviävistä taudeista. Raskauden aikana kannattaa siksi miettiä, onko matkustaminen riski-alttiiseen kohteeseen välttämätöntä.

 

Kosmetiikan käyttö raskauden aikana - voiko hiuksia värjätä?

Kosmetiikkatuotteita voi käyttää raskauden ja imetyksen aikana. Käytön tulisi kuitenkin olla kohtuullista.

Alumiinia sisältäviä deodorantteja voi käyttää. Imeytyminen on vähäistä, ja ihoalue, mihin tuotetta käytetään, on pieni. 

Itseruskettavia ihovoiteita ja aurinkovoiteita voi käyttää kohtuudella. Itseruskettavissa ihovoiteissa vaikuttavana aineena on dihydroksiasetoni (DHA). DHA:n käytöstä raskauden aikana ei ole tehty tutkimuksia, mutta ei ole syytä olettaa sen olevan sikiön kannalta erityisen haitallinen. Kannattaa kuitenkin muistaa, että iholtakin voi imeytyä erilaisia aineita verenkiertoon. Raskauden aikana ihon pintaverenkierto voi olla lisääntynyt, ja laajoja iho-alueita käsiteltäessä imeytymistä voi tapahtua. Esim. osassa aurinkosuojavoiteita on käytetty aineita, joiden on koe-olosuhteissa osoitettu omaavan naissukupuolihormonin (estrogeeni) kaltaista aktiivisuutta. Koska kaikkien kemiallisten aineiden ja yhdisteiden osalta ei ole riittävästi tietoa niiden turvallisuudesta sikiön kannalta, kosmetiikan käytön tulisi olla kohtuullista. Aurinkosuojavoiteiden ohella tulisi muistaa vaatesuojan merkitys.

Hiukset voi värjätä raskauden aikana. Hiusvärit eivät ole sikiölle haitallisia kohtuukäytössä. Viikoittaista värjäämistä ei kuitenkaan suositella.

Keinotekoiset makeutusaineet, voiko niitä käyttää?

Keinotekoisten makeutusaineiden ei kohtuukäytössä tiedetä olevan haitallisia sikiön kannalta.

 
Dokumentti julkaistu:  03.12.2007