Harmaamustesieni

Nuorena hyvä ruokasieni ilman esikäsittelyä. Yhdessä alkoholin kanssa se voi aiheuttaa 15 min - 2 tunnin viiveellä antabusreaktion kaltaiset oireet. Oireet häviävät yleensä 2-4 tunnin kuluessa.

Helavalmuska

Voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.

Hietikkomukulakuukunen

Voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.

Härmämalikka (erityisesti vanha sieni raakana)

Voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.

Isokaulussieni

Voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.

Isorusokas

Voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.

Kartiovahakas

Voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.

Kaulussienet

Ks. Suippumadonlakki

Kavalahaarakas

Voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.

Kavalakärpässieni

Erittäin myrkyllinen sieni, joka voi pahimmillaan vaurioittaa maksaa. Aina, jos on epäily sienen nielemisestä, toimitetaan potilas lääkäriin. Sieni kasvaa harvinaisena tammi- ja pähkinämetsiköissä Turun seudulla, Ahvenanmaalla se on yleisempi.

Kevätrusokas

Voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.

Kirjoheltat

Ks. Suippumadonlakki

Kirpeät haperot raakoina

Voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.

Kitkerälahokka

Voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.

Korvasieni

Erittäin myrkyllinen raakana ja keitinhöyryjä hengitettäessä. Sieni voi pahimmillaan vaurioittaa maksaa. Maistelussa ensiavuksi riittää lääkehiilen antaminen. Aina, jos on epäily raa'an sienen syömisestä, toimitetaan potilas lääkäriin. Korvasieni kasvaa hiekkapohjaisella metsämaalla sekä avohakkuumailla huhtikuusta kesäkuuhun yleisenä koko maassa.

Laakamyrkkyseitikki

Myrkyllisyystiedot ovat ristiriitaisia. Osa tietolähteistä pitää sientä jopa myrkyttömänä. Maistelussa riittää lääkehiilen antaminen. Jos sientä on syöty runsaasti, on sienen tunnistaminen ensiarvoisen tärkeää, sillä sieni muistuttaa paljon suurempikokoisempaa suippumyrkkyseitikkiä. Lisäksi se kasvaa kosteilla paikoilla sammaleisissa havumetsissä ja korvissa samanlaisilla paikoilla kuin suippumyrkkyseitikki, joskin harvinaisempana.

Lakritsirousku

Voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.

Madonlakit

Ks. Suippumadonlakki

Mesisienet (erityisesti vanhat sienet raakoina)

Voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.

Mustesieni

Ks. Harmaamustesieni

Myrkkyherkkusieni

Voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.

Myrkkymalikka

Voi aiheuttaa ½-2 tunnin viiveellä keskushermosto-oireina mm. hikoilua, syljen- ja kyynelvuotoa sekä pahoinvointia ja ripulia. Usein oireet kestävät vain parisen tuntia eikä mitään erityistä hoitoa tarvita. Jos oireet pitkittyvät tai ne ovat rajuja, potilas tulee toimittaa lääkäriin. Myrkkymalikka on kauttaaltaan valkea sieni, joka kasvaa harvinaisena Etelä-Suomessa mm. puistonurmikoilla.

Myrkkynääpikkä

Voi pahimmillaan aiheuttaa maksavaurion. Maistelussa riittää lääkehiilen antaminen. Jos sientä on syöty runsaammin, toimitetaan potilas lääkäriin. Sieni kasvaa muutaman lakin tuppaina havupuun lahokannoilla ja -rungoilla sekä lastukoissa. Joskus myrkkynääpikkä voidaan sekoittaa lehtipuun lahottajaan, syötävään koivunkantosieneen.

Myrkkyrisakas

Ks. Myrkkymalikka

Nuijamalikka

Ks. Harmaamustesieni

Pantterikärpässieni

Ks. Punakärpässieni

Piispanhiippa

Myrkyllisyystiedot ovat ristiriitaisia. Sienen on ajateltu sisältävän samoja aineita kuin korvasienen, joten se tulee esikäsitellä korvasienen tapaan keittämällä. Ks. Korvasieni.

Piruntatti

Voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.

Pisamavalmuska

Voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.

Pulkkosieni

Voi aiheuttaa 1-3 tunnin viiveellä vatsaoireina oksentelua ja ripulia. Lisäksi se on aiheuttanut allergisia reaktioita, jotka voivat johtaa pahimmillaan maksan ja munuaisten toimintahäiriöihin. Jos sientä on syöty, annetaan lääkehiiltä.

Punakärpässieni

Voi aiheuttaa ½-1½ tunnin viiveellä keskushermosto-oireina mm. aluksi tokkuraisuutta ja sen jälkeen huimausta ja hallusinaatioita. Jos sientä on syöty, annetaan lääkehiiltä (annettava viimeistään ½ tunnin kuluessa sienen nauttimisesta). Oireinen potilas tulee toimittaa lääkäriin.

Punalahokka

Voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.

Punikkitatit (varsinkin raakoina)

Voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.

Rikkivalmuska

Voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.

Risakkaat

Ks. Myrkkymalikka

Rouskut (useat, varsinkin raakoina)

Voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.

Ruskokärpässieni

Ks. Punakärpässieni

Suippumadonlakki

Sienen syöminen voi aiheuttaa keskushermosto-oireina mm. sekavuutta, huimausta, hallusinaatioita ja oksentelua. Oireet alkavat yleensä 10-30 minuutin kuluessa sienen syömisestä, joten lääkehiilen antaminen ei yleensä tule kyseeseen. Oireinen potilas tulee toimittaa lääkäriin.

Suippumyrkkyseitikki

Erittäin myrkyllinen sieni, joka voi pahimmillaan aiheuttaa munuaisvaurion. Aina, jos on epäily sienen syömisestä, potilas tulee toimittaa lääkäriin. Sieni ei yleensä kasva hoidetulla pihanurmella, vaan sille tyypillinen kasvupaikka on kostea rahkasammaleinen havumetsä ja korpimetsä.

Suippurisakas

Ks. Myrkkymalikka

Tauriontatti

Ks. Harmaamustesieni

Tympönen

Voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.

Valkokärpässieni

Erittäin myrkyllinen sieni, joka voi pahimmillaan aiheuttaa maksavaurion. Aina, jos on epäily sienen syömisestä, potilas tulee toimittaa lääkäriin. Sieni ei yleensä kasva hoidetulla pihanurmella, vaan sille tyypillinen kasvupaikka on tuore kangasmetsä, etenkin paksusammaleinen kuusimetsä ja korpikuusikko. Sieni voidaan sekoittaa syötävään herkkusieneen. Valkokärpässienen selvimmät tuntomerkit ovat kokonaan valkoinen väri, pysyvästi valkoiset heltat ja jalan tyveä ympäröivä tuppi. Herkkusieneltä tuppi puuttuu ja heltat tummuvat melkeinpä mustiksi sienen kypsyessä.

Valkorisakas

Ks. Myrkkymalikka

Veriseitikki

Voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.