Mielen hyvinvointi

 

Mielen hyvinvointi on oleellinen osa terveyttä

Mielen hyvinvointi on elämänhallintaa, itseluottamusta, elinvoimaisuutta ja henkistä vastustuskykyä. Tunnetasolla se on hyvinvoinnin kokemista. Sen tunnusmerkkejä ovat hyvä toimintakyky ja kyky luoda ihmissuhteita. Hyvä mielenterveys mahdollistaa elämänilon ja toivon ja tukee arjessa jaksamista. Hyvän mielenterveyden avulla kestämme vastoinkäymisiä ja selviydymme niistä.
 
Mielen hyvinvointi ei ole pysyvä olotila, vaan se vaihtelee elämämme eri vaiheissa aivan kuten fyysinen kunto. Mielenterveys ei tarkoita, että meillä ei ole ongelmia. Kukaan ei ole jatkuvasti aivan terve ja tasapainoinen; elämän solmukohdissa paha olo ilmenee sekä psyykkisinä että fyysisinä oireina. Mielenterveystalo on psyykkistä hyvinvointia edistävä laaja nettipalveluiden kokoelma, joka kokoaa kansalaisten saataville tietoa ja tarjoaa välineitä hyvinvoinnistaan huolehtimiseen.
 
Mielen hyvinvointiin voi itse vaikuttaa. Kun on itselleen hieman anteeksiantavaisempi, se jo monesti auttaa. Itsensä hyväksyminen sellaisena kuin on vähentää kriittisyyttä itseään ja muita kohtaan ja lisää erilaisuuden hyväksymistä. Kun tuntee itsensä, osaa myös elämässään asettaa rajat, mitä jaksaa ja mitä ei. Elämyksiä ei tarvitse hankkia keinotekoisesti, kun oppii näkemään arjessaankin iloja. Hyvä olo ja mielekäs elämä koostuvat pienistä yksinkertaisista palasista. Itsensä arvostamiseen kuuluu huolenpito niin ruumiin kuin mielen kunnosta!
 

Stressi ja stressin sietokyvyn vahvistaminen

Elämäntapahtumat antavat elämälle sisällön ja rytmin, jotka hallitussa elämäntilanteessa kehittävät ihmistä. Ihminen oppii uusista kokemuksistaan ja lisää omaa sopeutumiskykyään. Psyykkistä kuormitusta eli stressiä on luonnehdittu myönteiseksi elämän suolaksi, mutta tänä päivänä vaarana on, että elämän haasteet houkuttelevat ihmisiä kuormittamaan itseään tavalla, joka voi johtaa fysiologiseen oireiluun, psyykkiseen epätasapainoon tai depressioon. Myös erilaiset elämäntapahtumat voivat muodostua sellaiseksi haasteeksi, jota ihmisen voimavarat eivät riitä hallitsemaan.
 
Stressillä tarkoitetaankin tilannetta, jossa henkilöön kohdistuu haasteita ja vaatimuksia siinä määrin, että sopeutumiseen käytettävissä olevat voimavarat ovat tiukoilla tai ylittyvät. Stressin lähteenä voi olla yksi tai useampia samanaikaisia tekijöitä. Stressitekijöiden yhteisvaikutusta säätelevät henkilökohtaiset ja ulkoiset voimavarat sekä käytettävissä oleva sosiaalinen tuki. Tavallisin sosiaalisen tuen rakenne on läheisten ihmisten muodostama suojaverkko. Ulkoisia ja sisäisiä voimavaroja ovat mm. koulutus, työ, harrastukset, kulttuuri, fyysinen kunto, taloudellinen tilanne sekä henkilön omat, persoonallisuuden sisäiset suojautumismekanismit. Voimavaroja tukevia palveluja on tarjolla myös sosiaali- ja terveydenhuollon piirissä.
 
Jatkuva stressi voi johtaa pysyvämpään ahdistuneisuuteen sekä lopulta eriasteiseen väsymykseen, avuttomuuteen ja jopa toivottomuuteen eli kliiniseen depressioon. Tavallisimpia ajankohtaiseen stressiin liittyviä psyykkisiä oireita ovat jännittyneisyyden, levottomuuden ja ahdistuneisuuden tunteet sekä unen häiriöt. Stressin sietokykyä voi jokainen vahvistaa. Liikunnan, ravitsemuksen riittävän levon, työn ja vapaa-ajan säätelyn merkitys on tärkeää. Myös erilaiset rentoutumis- ja tietoisuutta sekä läsnäoloa lisäävät harjoitteet auttavat stressin lievittymistä.
 

Uni

Riittävän pitkä ja hyvälaatuinen uni on yksi hyvinvointimme peruspilareista. Ympärillämme kuhisee virikkeitä 24 tuntia vuorokaudessa. Kunnollinen lepo katkaisee tiedon tulvan ja auttaa sulattamaan kokemuksia. Se muokkaa mielen vastaanottavaiseksi ja vireäksi, parantaa oppimiskykyä ja luovuutta.
 
Nukkumaanmenoaikamme on myöhentynyt ja unen pituus lyhentynyt. Sadassa vuodessa ihmisten yöunen määrä on vähentynyt keskimäärin 1,5 tuntia, vaikka aivoilla on käsiteltävänään moninkertainen määrä virikkeitä. Aikuinen tarvitsee unta keskimäärin 8 tuntia vuorokaudessa, lapset vielä enemmän. Tutkimusten mukaan neljännes suomalaisista nukkuu alle 6,5 tuntia vuorokaudessa. Unen tarve vaihtelee kuitenkin paljon ja jotkut selviävät vähemmälläkin yöunella. Puhu tai kirjoita päivällä huolta aiheuttavista asioista, koska hyvä uni edellyttää rauhallista mieltä ja ruumista. Tilapäinen unettomuus kuuluu elämään eikä siitä tarvitse olla huolissaan. Unettomuutta voi hoitaa itsehoidon avulla, mutta pidempiaikaisen unettomuuden syyt on tärkeä selvittää. Liian vähäinen uni vaarantaa hyvinvoinnin ja altistaa sairauksille.